Seminaarin alustava ohjelma:
11:00-12:30 JOHDANTO-OSUUS
Johdantoesitelmä: SARI KIVISTÖ (Tampereen yliopisto),
Antiikkia murtaen: lyriikan varhaisia suomennoksia
Käännösesittelyt:
MAIJA-LEENA KALLELA
TUA KORHONEN
VELI-MATTI RISSANEN
12:30-13:15 LOUNASTAUKO
13:15-14:30 KIELIKOHTAISET ALARYHMÄT
Kreikka: MARKE AHONEN ja VESA VAHTIKARI
Latina: ANNI MARIA LAATO ja AULIKKI VUOLA
14:30-15:30 LOPPUPANEELI:
LEENA KAAKINEN (Gaudeamus)
KALLE KORHONEN (Koneen säätiö)
AULIKKI VUOLA (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry)
Tilaisuus järjestetään Zoom-alustalla ja siihen osallistuminen vaatii ennakkoilmoittautumisen verkkolomakkeella 17.5. mennessä. Ilmoittautuneet saavat tapahtuman Zoom-linkin automaattisena vastausviestinä:
Lisätietoja:
- Riikka Ala-Risku, ala-risku(at)irfrome.org
- Antti Lampinen, lampinen(at)finninstitute.gr
PUHUJIEN ESITTELYT:
Sari Kivistö on antiikin traditioihin ja uuslatinalaiseen kirjallisuuteen perehtynyt yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa. Lisätietoja Tampereen yliopiston henkilöprofiilissa. Esitelmässä Antiikkia murtaen: lyriikan varhaisia suomennoksia perehdytään kreikkalaisen ja roomalaisen lyriikan varhaisiin suomennoksiin autonomian ajalta sekä niistä käytyyn keskusteluun päivälehdistössä. Käännösten kehityslinjojen esittelyn lisäksi pohditaan esimerkiksi antiikin murteellisia käännöksiä ja aistillisten ilmaisujen kääntämistä.
Maija-Leena Kallela, FM, on toiminut lukion latinan ja englannin lehtorina (‒2001) ja latinan tuntiopettajana (Tampereen yliopisto, ‒2001). Hän on ollut mukana laatimassa latinan ja englannin kielen oppikirjoja (Ad fontes, Clavis Latina, Ianua Latina; Action, English Update) ja kirjoittanut Juhani Sarsilan ja Erkki Palménin kanssa tarinakirjat Ne mainiot helleenit ja He tekivät Rooman. Suomennoksia latinasta hän on tehnyt erityisesti Erkki Palménin, Ylermi Luttisen, Teivas Oksalan ja Antti Oikarisen kanssa: Liviuksen Ab urbe condita XXI: Karthagon Hannibal lähtee Roomaan, XXII Karthagon Hannibal Rooman porteilla, XXIII Karthagon Hannibal Campaniassa ja XXIV Hannibalin sota ja Karthagon mullistukset; Senecan Medeia, Thyestes, Faidra, Oidipus ja Octavia; sekä Petrarcan Africa. Lisäksi hän on osallistunut Vergiliuksen Georgica-suomennoksen toimitustyöhön.
Tua Korhonen on Kreikan kirjallisuuden dosentti (Helsingin yliopisto). Hän on suomentanut muinaiskreikasta mm.: Plutarkhoksen eläinaiheisia kirjoituksia (2004 ja 2015), Aristoteleen Runousoppi (2012) yhdessä Kalle Korhosen kanssa sekä Epikuroksen Kirje Menoikeukselle (2006) Tammen Olympos-sarjassa. Hän on toiminut antiikin draamojen käännöshankkeen vetäjänä ja suomentanut Sofokleen Filoktetes ja Traakhiin neidot (2018) sekä Euripideen Alkestis ja Rhesos (2020). Lisäksi hän on laatinut käännöksiä ns. humanistikreikasta, Bysantin kreikasta, nykykreikasta ja latinasta.
Veli-Matti Rissanen on tutkija ja tuntiopettaja Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineissa sekä antiikin kirjallisuuden suomentaja. Hän on tehnyt käännöstöitä 1990-luvun lopusta saakka ja suomentanut pääasiassa latinasta, mm. Marcus Tullius Ciceron Kirjeitä (I osa) (Gaudeamus, ilmestyy lokakuussa 2021), Keskusteluja Tusculumissa (Faros-kustannus, 2009) ja Laeista (WSOY, 2007). Antiikin kirjallisuuden lisäksi hän on suomentanut myös myöhemmän ajan tekstejä, mm. Lutheria ja Turun akatemian väitöskirjoja.
Marke Ahonen, FT, on helsinkiläinen tutkija, kirjoittaja ja suomentaja sekä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentti. Suomentajana hänet on palkittu J.A. Hollon palkinnolla Diogenes Laertioksen teoksen Merkittävien filosofien elämät ja opit suomentamisesta vuonna 2003.Muita suomennoksia: Aristoteles, Topiikka, Sofistiset kumoamiset, Eläinten liikkeestä; Marcus Aurelius, Itselleni; Gregorios Nyssalainen, Sielusta ja ylösnousemuksesta; Rufus Efesoslainen, Potilaan haastatteleminen; Sekstos Empeirikos, Pyrrhonismin pääpiirteet (1. kirja); Epiktetos, Käsikirja; Galenos, Miten sairautta teeskentelevät tunnistetaan?; Sielun tunteiden tunnistamisesta ja parantamisesta; Sielun erehdysten tunnistamisesta ja parantamisesta; Sielun ominaisuuksien riippuvaisuus ruumiin sekoituksista; Pienellä pallolla harjoittelusta; Hippokrates, Pyhästä taudista; Ilmoista, vesistä ja paikoista; Ihmisen luonnosta ja Terveyden aikaisesta elämäntavasta; Muinaisesta lääketieteestä; Ennalta tietämisestä; Aforismit, Vala; Unista (tulossa syksyllä 2021).
Vesa Vahtikari on kreikkalaisista tragedioista väitellyt filosofian tohtori. Hän on suomentanut tekstejä kreikasta satunnaisesti tutkijantyön, Ateenan-instituutti-vuosien ja erilaisten apurahakausien välillä ja lomassa. Vahtikarin ensimmäinen suomennos ilmestyi kirjassa Ikivanha – Antiikin vitsejä ja sukkeluuksia, Tammi 2002, ja viimeisin kirjassa Euripides: Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos, Teos 2020. Seminaarissa hän käsittelee erityisesti Aristofaneen Akharnalaisia ja Euripideen Hekabea.
Anni Maria Laato, TT, FM, dos., on patristiikan dosentti (Helsingin yliopisto), ja dogmatiikan dosentti sekä dogmatiikan yliopistonopettaja (Åbo Akademi). Hän on myös FM, (Turun yliopisto, latinan kieli ja kirjallisuus, klassillinen arkeologia) ja on toiminut latinan kielen lehtorina Åbo Akademissa vuosina 1999-2016. Laato kääntänyt latinankielisiä varhaiskristillisiä tekstejä sekä yksin että ryhmässä, ollut VT:n apokryfikirjojen toimituskunnan jäsen, ja tällä hetkellä hän on mukana Hymnarium-hankkeessa. Hän on lisäksi julkaissut teologisen latinan oppikirjan Et sic venimus Romam. Käännöksiä latinasta suomeen (ja ruotsiin):Egeria, Matka Pyhälle Maalle; Augustinus, Kirjeitä sisarille (& Timo Nisula); Pyhien Perpetuan ja Felicitaksen marttyyrikertomus; Paulan ja Eustochiumin kirje Marcellalle; Augustinus, Tretton brev (& grupp); Augustinus: Pääsiäispuheita (osallistunut ryhmään); Pseudo-Cyprianus, De duobus montibus Sina et Sion (englanniksi), Hippolytuksen kastekaava (Kaste kirkon alkuaikoina), Augustinuksen saarnoja (114, 199, eri kokoelmateoksissa).
Aulikki Vuola on toiminut suomentajana noin 25 vuotta. Antiikin kirjallisuudesta hän on suomentanut latinasta Ciceron Puhujasta ja Quintilianuksen Puhujan kasvatus (1. osa). Parhaillaan hänellä on tekeillä valikoima Ciceron oikeuspuheiden suomennoksia ja työryhmätyönä Vitruviuksen De architectura. -teoksen suomennos ja laajahko selitysosa. Latinan lisäksi hän on suomentanut myös italiasta mikro- ja muistitietohistorian klassikoita, hiukan myös englannista ja saksasta. Kääntäjänuransa alussa hän lisäksi käänsi alihankkijana myös Euroopan parlamentin asiakirjoja em. nykykielistä sekä espanjasta ja ranskasta. Vuola on myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n hallituksen jäsen.