Suomen Ateenan instituutti järjesti yhdessä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (Hyol) kanssa opettajien jatkokoulutuskurssin Ateenassa 3.–14.6.2015. Kurssille osallistui kahdeksan lukionopettajaa eri puolilta Suomea. Kurssi oli ensimmäinen historian opettajille suunnattu kurssi Ateenassa; Hyol on aiemmin järjestänyt vastaavia kursseja yhteistyössä Suomen Rooman ja Lähi-idän instituuttien kanssa.
                     
Suomen Ateenan instituutin henkilökunta vastasi kurssin ohjelman suunnittelusta ja toteuttamisesta Hyolin toiveiden pohjalta. Ohjelma tarjosi erinomaisen kiinnostavan ja monipuolisen kattauksen antiikin kulttuurihistoriaan ja itsenäisen Kreikan historiaan sekä maan nykyisiin haasteisiin.
Kurssin painopiste oli antiikin Kreikan historiassa ja kulttuurissa. Instituutin tutkijaopettaja Vesa Vahtikari toimi autonkuljettajana ja oppaana kun teimme päiväretket instituutin pikkubussilla Eleusikseen ja Perakhoraan sekä Delfoihin. Erityisesti Delfoi upeine raunioineen ja maisemineen teki vaikutuksen kurssilaisiin – monen mielestä se oli koko kurssin komein kohde. Pikkubussi vaihtui suureen linja-autoon, kun teimme yhdessä Ateenassa vierailleiden Okka-säätiön matkalaisten kanssa päiväretken Peleponnesokselle. Retkellä ihailimme kuuluisan Epidauroksen teatterin akustiikkaa ja katsomosta avautuvia komeita maisemia. Tuo kesäinen hetki palautuu varmasti mieleen, kun kylmän talven tullen kulttuurihistorian kurssilla käsitellään antiikin teatteria. Samalla päiväretkellä kävimme myös Mykenen raunioilla, mistä ajatukset lensivät Troijan sotaan ja muinaisiin myytteihin. Yhtä lailla unohtumaton retkipäivä oli laivamatka Afaian temppeliin Aiginan saarelle.
Antiikki-teema oli luonnollisesti läsnä myös Ateenassa, missä tutustuimme Vahtikarin johdolla Akropolikseen ja Agoraan. Antiikin tietämystä syvensimme omatoimisilla vierailuilla moniin museoihin, kuten upeaan Akropoliin museoon, suureen arkeologiseen museoon sekä numismaattiseen ja kyklaadiseen museoon. Bysanttilaisessa museossa saimme asiantuntevan ja perusteellisen opastuksen. Lisäksi tutustuimme omatoimisesti useisiin antiikin arkeologisiin kohteisiin, kuten roomalaiseen agoraan ja Zeuksen temppeliin.
Suomen Ateenan instituutti tarjosi erinomaiset puitteet luentojen pitämiseen. Instituutin luentosalissa kuulimme monia asiantuntijoita, minkä lisäksi pääsimme vierailemaan pohjoismaisessa kirjastossa. Instituutin johtaja Jari Pakkanen laajensi tietämystämme muun muassa antiikin pylväsjärjestelmistä. Pakkasen esitelmän jälkeen olikin kiinnostava havainnoida temppeleiden raunioilla marmoripaasien kiinnittämistekniikoita ja muita rakennusteknisiä yksityiskohtia, joihin emme aiemmin olleet kiinnittäneet mitään huomiota.
                     
Professori Evanthis Chatzivasiliou luennoi meille itsenäisen Kreikan historiasta 1800-luvulta nykypäivään. Professori Chatzivasiliou tarkasteli sitä pitkää kehitystä, jonka myötä osmanien valtakuntaan kuulunut Kreikka on eurooppalaistunut ja länsimaalaistunut viimeisten kahdensadan vuoden aikana. Tämä kehitys ei ole ollut kivutonta, vaan siihen ovat kytkeytyneet lukuisat talouskriisit ja epäonniset sodat. Professori Chatzivasilioun mukaan Kreikan nykyisiä ongelmia voidaan ymmärtää vain, jos tarkastelee maan kehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Ensin oli voimakas yhteiskunnan rakentamisen vaihe, joka ulottui 1970-luvulle asti. Ihmiset vaurastuivat ja maa kehittyi. Ongelmat alkoivat 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä, kun valtio otti hoitaakseen yhä uusia tehtäviä ja julkinen sektori paisui. Ihmiset ja valtio elivät vuosikymmenten ajan yli varojensa, minkä vuoksi kansainvälisen finanssikriisin iskiessä Kreikan ongelmat olivat selvästi vakavampia kuin muilla kriisimailla.
                     
Mielenkiintoisen näkökulman Kreikan talouskriisiin tarjosi Ateenassa asuva suomalainen liikemies Olli Kuronen. Hän vertasi esitelmässään Suomen ja Kreikan taloutta ja osoitti esimerkiksi, kuinka vähän Kreikkaan on investoitu viime vuosikymmenten aikana. Kurosen omakohtaiset kokemukset kreikkalaisesta bisneskulttuurista olivat silmiäavaavia. Kuronen oli melko skeptinen sen suhteen, onnistuvatko kreikkalaiset oikaisemaan luisuvaa talouttaan. Hänen mukaansa tilanteen todellinen parantuminen vaatisi kreikkalaisilta aivan uudenlaista ajattelua – rivien välistä saattoi lukea myös professori Chatzivasiliou ajatelleen samalla tavalla.
                     
Tapasimme instituutissa myös kreikkalaisia historianopettajia. He kertoivat maansa koulujärjestelmästä ja historianopetuksesta. Päällimmäinen huomio heidän esityksessään oli se, että kansalaiset eivät luota valtiolliseen koulujärjestelmään. Niinpä perheet ovat varsinkin ennen talouskriisiä ostaneet lisäopetusta lapsilleen, jotta he pääsisivät hyvään lukioon ja yliopistoon. Vähänarvostettu koululaitos joutuu tänä päivänä tulemaan toimeen entistä pienemmillä resursseilla, sillä valtion leikkaukset vaikuttavat myös koulujen arjessa. Kreikkalaiset opettajat kertoivat myös siitä, kuinka leikkaukset ja säästöt ovat vaikuttaneet opettajien palkkoihin ja eläkkeisiin.
Lisävalaisua Kreikan nykytilanteeseen antoi myös suurlähettiläs Pauli Mäkelä, joka esitelmöi meille Suomen suurlähetystössä. Kokenut diplomaatti kertoi tasapuolisesti Kreikan taloudellisesta tilanteesta ja vastasi lukuisiin hänelle esitettyihin kysymyksiin. Samana päivänä suurlähettilään tapaamisen kanssa vierailimme Kreikan parlamentissa. Professori Chatzivasilioun järjestämällä tutustumiskäynnillä pääsimme seuraamaan parlamentin istuntoa, ja näimme paikan päällä kuinka valtiovarainministeri Varoufakis puolusti hallituksen talouspolitiikkaa.
Kuten tästä lyhyestä blogauksesta toivoakseni käy ilmi, jatkokoulutuskurssin ohjelma oli runsas ja monipuolinen. Päivät olivat pitkiä ja kiinnostavia, sillä varsinaisen ohjelman päätyttyä me kurssilaiset jatkoimme kaupunkiin tutustumista omatoimisesti. Kaupunkikävelyt, museovierailut ja keskustelut kollegoiden kanssa syvensivät kurssin antia. Tämänkaltainen oman osaamisen laajentaminen ja uuden oppiminen on antoisaa ja tärkeää opettajan ammattitaidon kehittämisessä. Kiitän Suomen Ateenan instituuttia ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liittoa innostavan jatkokoulutuskurssin järjestämisestä. Erityisesti haluan kiittää instituutin henkilökuntaa, johtaja Jari Pakkasta, tutkijaopettaja Vesa Vahtikaria ja toimistonhoitaja Maria Martzoukouta sekä Cimo-harjoittelija Uula Neitolaa heidän panoksestaan kurssin toteuttamisessa. 
Ossi Kokkonen
 
Opettajat ja instituutin tutkijaopettaja ja Cimo-harjoittelija Dionysoksen teatterin katsomossa.