Suomen Ateenan-instituutti on vuonna 1984 perustettu tiedeinstituutti, jonka päätehtävänä on harjoittaa ja edistää Kreikan arkeologian, historian, kielen ja kulttuurin tutkimusta aina antiikin ajasta nykypäivään asti.

UUTISET JA TAPAHTUMAT

Ajankohtaista

Εpätyypillisen datan hallinta tiedeinstituuteissa

Suomen Ateenan-instituutti oli osa Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -yhteishankketta (2018-2020), joka kartoitti uusia ratkaisuja epätyypillisen datan hallintaan. Instituuttimme oli mukana Archaeological Sites in Thesprotia -pilottiprojektilla, jossa haettiin Thesprotian alueen arkeologisten kaivausten dokumentaatiolle ja tutkimusaineistolle sopivaa säilytyspaikkaa: http://www.thesprotiaexpedition.info/index.html Hankkeesta ja sen eri projekteista voi lukea tarkemmin Avoimen tieteeen nettisivuilta: https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/ratkaisuja-epatyypillisen-datan-hallintaan-tiedeinstituuteissa
Read More

 

Ajankohtaista

Εpätyypillisen datan hallinta tiedeinstituuteissa

Suomen Ateenan-instituutti oli osa Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -yhteishankketta (2018-2020), joka kartoitti uusia ratkaisuja epätyypillisen datan hallintaan. Instituuttimme oli mukana Archaeological...
Read More
Blogi Akropoliin juurelta

Pääsiäinen Korfulla 1896

Uuno Saalas: Retkeilyjä kolmessa maanosassa, 1952 Ensimmäinen matka Välimeren maihin vv. 1895-96 […] Τultuaan maaliskuun 17. p. Palestiinan ja Egyptin...
Read More
Ajankohtaista Tapahtumat

ANTIIKKIA SUOMEKSI – KAIKILLE

ANTIIKIN TEKSTIEN KÄÄNNÖSSEMINAARI 21.5.
Read More
Ajankohtaista Tapahtumat

Apurahahaku arkeologiselle kenttäkaudelle 2021

Suomen Ateenan-instituutin säätiö julistaa haettavaksi 4–5 apurahaa 4–5 viikon mittaisille arkeologisille kaivauksille Thesprotiassa sijaitsevan Photiken roomalaisen kaupungin arkeologista tutkimista varten...
Read More
Ajankohtaista Tapahtumat

Together Alone 2.0 OPEN CALL

Logo by Anna Mäkelä (See English version below) Together Alone 2.0. hakee kansainvälisiä taideprojekteja Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit avaavat Together...
Read More


BLOGI

Akropoliin juurelta – Puheenvuoroja instituutin tutkijoille, opiskelijoille ja vieraille.

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook

Tutkitun Tiedon Throwback Thursday -sarjamme jatkuu viime viikon ortodoksisen pääsiäisloman jälkeen! ’Tutkitun tiedon Throwback Thursday’ sekä moni muu tämän kevään verkkotapahtumamme kuuluvat Suomen Akatemian, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan toteuttamaan Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 -ohjelmaan. tutkittutieto.fi/mika-on-tutkitun-tiedon-teemavuosi/PMFIA-sarjan kuudes osa, Early Hellenistic Athens: Symptoms of a Change (1997), on instituuttimme johtajana 1988-1992 toimineen kreikkalaisen filologian professori emerituksen Jaakko Frösénin toimittama teos, joka pyrkii vastamaan kysymykseen siitä, mitä sana ’hellenistinen’ tarkalleen ottaen tarkoittaakaan puhuttaessa hellenistisestä Ateenassa. Kirjan kappaleet lähestyvät kysymystä tarkastelemalla Ateenan taloutta ja kulttuuria, näiden välistä suhdetta sekä poliittisia ulottuvuuksia varhaishellenistisen kauden merkittävien muutoksien keskellä. Tutkijat tarkastelevat näiden teemojen ilmenemistä muun muassa kirjallisuuden asemassa, filosofiassa, taiteessa ja julkisessa elämässä. Kirjan ensimmäisessä artikkelissa ‘Private Wealth in the Athenian Public Sphere during the Late Classical and the Early Hellenistic Period’ (1-32) Mika Hakkarainen tarkastelee 300-luvun eaa. Ateenaa esimerkkinä sellaisesta poliksesta, josta tuli hellenistisellä kaudella julkisten menojensa suhteen riippuvainen varakkaista yksilöistä. Tua Korhonen pohtii kunnianhimoisessa artikkelissaan ‘Self-Concept and Public Image of Philosophers and Philosophical Schools at the Beginning of the Hellenistic Period’ (33-101) kysymystä siitä, miten älyllisten liikkeiden sosiaalista historiaa tulisi lähestyä. Korhonen lähestyy vaikeaa kysymystä tutkimalla, saivatko varhaiset hellenistiset filosofit kunniatehtäviä juuri filosofiansa tähden vai kenties jostain muista syistä. Martti Leiwo tarjoaa puolestaan mielenkiintoisia näkökulmia vähemmän tunnettuihin yksityisiin ryhmiin poliksessa artikkelissaan ‘Religion, or Other Reasons? Private Associations in Athens’ (103-117). Kenneth ja Minna Lönnqvist keskittyvät artikkeleissaan materiaaliseen kulttuuriin Kennethin tutkiessa kolikkojen valmistusta 200-luvun Ateenassa (‘Studies on the Hellenistic Coinage of Athens: The Impact of Macedonia on the Athenian Money Market in the 3rd Century B.C.’, 119-145) ja Minnan pureutuessa niin kutsuttuihin Tanagra-figuureihin (‘ ”Nulla signa sine argilla.” Hellenistic Athens and the Message of the Tanagra Style’, 147-182). Kirjan päättävässä artikkelissa ‘Family Life in the Comedies of Menander’ (183-194) Erja Salmenkivi tarkastelee, mitä Menanderin komediat kertovat ateenalaisesta oikoksesta – sen sisäisestä dynamiikasta sekä suhteesta Ateenan sosiaaliseen elämään.#tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi @tttv2021#TBT #tttv21TBT #ThrowbackThursday #PMFIA #finnishinstituteatathens #fiathens #ateenaninstituuttiENGLISH SUMMARY:The series of Throwback Thursdays continues! The Finnish Institute at Athens has teamed up with the framework of 2021 Year of Research-Based Knowledge, organised by the Finnish Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland, and the Federation of Finnish Learned Societies. tutkittutieto.fi/en/what-is-the-year-of-research-based-knowledge/ The sixth volume of the series PMFIA Early Hellenistic Athens: Symptoms of a Change (1997), edited by the former director of our institute, professor emeritus of Greek philology Jaakko Frösén, focuses on the question about what exactly does the word ‘Hellenistic’ means in the context of early Hellenistic Athens. This topic is approached by examining the economy and culture of Athens, as well as the relationship between the two and their political dimensions, during a period of remarkable transformation. The contributors of this volume explore the status of literature, philosophy and art in the public life of the city. In the first article of the volume ‘Private Wealth in the Athenian Public Sphere during the Late Classical and the Early Hellenistic Period’ (1-32) Mika Hakkarainen studies the city of Athens in the 4th century BC. as a model of a polis which became dependent upon wealthy individuals regarding its public expenses. In her ambitious article ‘Self-Concept and Public Image of Philosophers and Philosophical Schools at the Beginning of the Hellenistic Period’ (33-101) Tua Korhonen dwells upon the question of how the social history of intellectual movements should be approached. This is examined by asking whether early Hellenistic philosophers gained honorary positions because of their philosophy or due to other merits. Martti Leiwo sheds new light upon less-known private social groups in the polis in his article ‘Religion, or Other Reasons? Private Associations in Athens’ (103-117). Kenneth and Minna Lönnqvist focus upon the material culture in their contributions, as Kenneth studies the coin production in third-century Athens (‘Studies on the Hellenistic Coinage of Athens: The Impact of Macedonia on the Athenian Money Market in the 3rd Century B.C.’, 119-145) while Minna tackles the so-called Tanagra figurines (‘”Nulla signa sine argilla.” Hellenistic Athens and the Message of the Tanagra Style’, 147-182). In the closing article ‘Family Life in the Comedies of Menander’ (183-194) Erja Salmenkivi examines what the comedies of Menander tell us about the Athenian oikos with its inner dynamics and relationship to the social life of the polis at large. ... See MoreSee Less
View on Facebook