FIA http://www.finninstitute.gr The Finnish Institute at Athens Wed, 31 Jul 2019 09:14:10 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=5.2.2 http://www.finninstitute.gr/wp-content/uploads/2016/12/cropped-FIA-2016-1-150x150.png FIA http://www.finninstitute.gr 32 32 TAITEILIJAHUONEISTO ATEENASSA 1-3 kk VUONNA 2020 http://www.finninstitute.gr/taiteilijahuoneisto-ateenassa-1-3-kk-vuonna-2020/ Wed, 31 Jul 2019 09:09:57 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=5604 Suomen Ateenan-instituutin ylläpitämässä asuntolassa on haettavissa alkaen 5. 6. 2019 (hakuaikaa pidennetty elokuun loppuun asti)

TAITEILIJAHUONEISTO ATEENASSA 1-3 kk VUONNA 2020

Ateenassa, Gizin värikkäässä kaupunginosassa, on vuokrattavissa huoneisto (43 m2) eri alojen taiteilijoiden käyttöön. Se sijaitsee Suomen Ateenan-instituutin ylläpitämässä asuntolassa, Koroneos-talossa, jossa on kalustettuja huoneistoja tutkijoita, taiteilijoita, kirjailijoita ja opiskelijoita varten. Instituutti itsessään on tiedeinstituutti, joka harjoittaa, tukee ja edistää Kreikkaan liittyvää tiedettä ja taidetta.

Taiteilijahuoneisto sijaitsee asuntolan viidennessä kerroksessa. Siihen kuuluu työhuone-olohuone, makuuhuone, keittiö, kylpyhuone ja parveke-terassi. Työhuone-olohuoneessa on pesuallas maalaustarvikkeiden pesemistä ja huoltoa varten. Työskentelytila on kalustettu kevyesti niin, että huonekaluja on helppo siirtää tarvittaessa työskentelyn tieltä pois. Seinille on mahdollista kiinnittää omia töitään (valokuvia, maalauksia, luonnoksia) oleskelun ajan. Kaikki tarpeelliset liinavaatteet ja keittiötarvikkeet ovat valmiina. Asunnossa on myös astianpesukone, televisio, radio ja tulostin sekä langaton verkko. Asuntolan yhteistiloihin kuuluvat talon kattoterassi, pesutupa, seminaarihuone ja oleskelutila sohvineen, kirjoineen, televisioineen ja dvd-soittimineen. Asuntolan ympäristössä on kauppoja ja ravintoloita, sieltä on hyvät julkiset kulkuyhteydet ja kävellenkin pääsee esim. Akropoliin alueelle noin puolessa tunnissa.

Taiteilijahuoneiston vuokra on 500 e/kk. Asuntoon voi myös majoittua yksi lisähenkilö 25 e/vko lisävuokralla (huom. asuntoon ei ole mahdollista ottaa mukaan pieniä lapsia eikä lemmikkieläimiä). Asuntolan osoite on Ioannou Soutsou 25.

Vapaamuotoiset hakemukset työsuunnitelmineen yhdestä kolmeen kuukautta pituiselle jaksolle toimitetaan viimeistään 31.8.2019 sähköisessä muodossa Suomen Ateenan-instituutin säätiön asiamiehelle, Tiina Purolalle (saatio@finninstitute.gr tai ateena.asiamies@gmail.com). Muistathan mainita hakemuksessa haluamasi ajankohdat (jotka otamme huomioon mahdollisuuksien mukaan) ja aiemmat oleskelut Ateenan taiteilijahuoneistossa (jatkokaudet ovat mahdollisia).

Huom: Maaliskuu 2020 on jo varattu Kuvittajat ry:n käyttöön, eikä siis ole haettavissa.

Päätökset residenssipaikoista tehdään lokakuun 2019 loppuun mennessä ja päätöksistä ilmoitetaan kaikille hakijoille.

Lisätietoja asiamieheltä sähköpostitse tai puhelimitse +358 50 434 5523. Lisätietoa Suomen Ateenan-instituutista ja asuntolasta löytyy instituutin kotisivulta www.finninstitute.gr; kuvia asuntolasta löytyy välilehdeltä ”Koroneos-talo”. 

© Karin Eremia Illustration

Henkilötietojen käsittely:

Hakijoiden nimet jäävät säätiön arkistoon, ellei hakija itse pyydä tietoa poistettavaksi. Hakemukset ja niiden liitteet tuhotaan aikaisintaan 12 kuukauden ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua hakupäätöksestä.

]]> TAITEILIJAHUONEISTO ATEENASSA VUONNA 2020 (1-3 kk:n jaksoissa) Suomen Ateenan-instituutin asuntolasta: haku alkaen 5. 6. 2019 http://www.finninstitute.gr/taiteilijahuoneisto-ateenassa-vuodelle-2020-suomen-ateenan-instituutin-asuntolasta-haku-alkaen-5-6-2019/ Tue, 04 Jun 2019 07:31:14 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=5593 Ateenassa, Gizin värikkäässä kaupunginosassa, on vuokrattavissa huoneisto (43 m2) eri alojen taiteilijoiden käyttöön. Se sijaitsee Suomen Ateenan-instituutin ylläpitämässä asuntolassa, Koroneos-talossa, jossa on kalustettuja huoneistoja tutkijoita, taiteilijoita, kirjailijoita ja opiskelijoita varten. Instituutti itsessään on tiedeinstituutti, joka harjoittaa, tukee ja edistää Kreikkaan liittyvää tiedettä ja taidetta.

Taiteilijahuoneisto sijaitsee asuntolan viidennessä kerroksessa. Siihen kuuluu työhuone-olohuone, makuuhuone, keittiö, kylpyhuone ja parveke-terassi. Työhuone-olohuoneessa on pesuallas maalaustarvikkeiden pesemistä ja huoltoa varten. Työskentelytila on kalustettu kevyesti niin, että huonekaluja on helppo siirtää tarvittaessa työskentelyn tieltä pois. Seinille on mahdollista kiinnittää omia töitään (valokuvia, maalauksia, luonnoksia) oleskelun ajan. Kaikki tarpeelliset liinavaatteet ja keittiötarvikkeet ovat valmiina. Asunnossa on myös astianpesukone, televisio, radio ja tulostin sekä langaton verkko. Asuntolan yhteistiloihin kuuluvat talon kattoterassi, pesutupa, seminaarihuone ja oleskelutila sohvineen, kirjoineen, televisioineen ja dvd-soittimineen. Asuntolan ympäristössä on kauppoja ja ravintoloita, sieltä on hyvät julkiset kulkuyhteydet ja kävellenkin pääsee esim. Akropoliin alueelle noin puolessa tunnissa.

Taiteilijahuoneiston vuokra on 500 e/kk. Asuntoon voi myös majoittua yksi lisähenkilö 25 e/vko lisävuokralla (huom. asuntoon ei ole mahdollista ottaa mukaan pieniä lapsia eikä lemmikkieläimiä). Asuntolan osoite on Ioannou Soutsou 25.

Vapaamuotoiset hakemukset työsuunnitelmineen yhdestä kolmeen kuukautta pituiselle jaksolle toimitetaan viimeistään 5.8.2019 sähköisessä muodossa Suomen Ateenan-instituutin säätiön asiamiehelle, Tiina Purolalle (saatio@finninstitute.gr tai ateena.asiamies@gmail.com). Muistathan mainita hakemuksessa haluamasi ajankohdat (jotka otamme huomioon mahdollisuuksien mukaan) ja aiemmat oleskelut Ateenan taiteilijahuoneistossa (jatkokaudet ovat mahdollisia).

Huom: Maaliskuu 2020 on jo varattu Kuvittajat ry:n käyttöön.

Päätökset residenssipaikoista tehdään lokakuun 2019 loppuun mennessä ja päätöksistä ilmoitetaan kaikille hakijoille.

Lisätietoja asiamieheltä sähköpostitse tai puhelimitse +358 50 434 5523. Lisätietoa Suomen Ateenan-instituutista ja asuntolasta löytyy instituutin kotisivulta www.finninstitute.gr; kuvia asuntolasta löytyy välilehdeltä ”Koroneos-talo”. 

Henkilötietojen käsittely:

Hakijoiden nimet jäävät säätiön arkistoon, ellei hakija itse pyydä tietoa poistettavaksi. Hakemukset ja niiden liitteet tuhotaan aikaisintaan 12 kuukauden ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua hakupäätöksestä.

]]> Syyskuu Koroneos-talossa – helteistä pyörremyrskyyn http://www.finninstitute.gr/syyskuu-koroneos-talossa-helteista-pyorremyrskyyn/ Mon, 05 Nov 2018 08:54:36 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=4761 Olemme kauniita kuuluessamme
itsellemme,
rumia silloin, kun
vieraannumme itsestämme.
Kun tunnemme itsemme,
olemme kauniita;

rumiksi muutumme,
kun emme tunne itseämme.

PLOTINOS
205-270 jaa.
Taiteen pyrkimyksistä  ja kauneudesta

© Marja-Liisa Torniainen

Jokaisen eurooppalaisen taideopiskelijan olisi syytä aloittaa opintomatkojensa maailmankierros Ateenasta. Se suhteuttaa arrogantin nykyihmisen hyvin paikalleen. Kaupungin historiallinen perspektiivi on vaikeasti hahmotettavan pitkä, ja sen museoiden antia ei kuukaudessa pysty sulattamaan kuin osin. Kansallisen arkeologisen museon kokoelmien läpikäynti näyttää, kuinka ihminen koskettaa ihmistä viidenkin vuosituhannen takaa – taiteella. Useimmiten teokset kuvaavat jumalia, mutta mallina on aina ihminen.

Ateenan-instituutin Koroneos-talo on taiteilijalle ihanteellinen paikka asua, sillä Gizin kaupunginosan kiillottamattomassa ympäristössä asuu tavallista kansaa tavallisissa taloissa eläen tavallista elämää. Vaikka rakennukset ovat periaatteessa samanlaisia, mäkinen kaupunkikuva ei silti ole ikävystyttävä, vaan elävästi itseään varioiva ja tarjoaa huikeita perspektiivejä sinisinä siintäville vuorille. Sama koskee koko Ateenaa. Se on rosoisuudessaan, epätäydellisyydessään ja kaikkine vastakohtaisuuksineen kaupunki, joka ottaa ja koskettaa.


Aamukävely Charilaou Trikoupilla.

Ateenan henkeä kuvaa hyvin se, että ihmiset tavatessaan toisensa suutelevat oikeasti poskelle, eivätkä ilmaan, kuten muualla Euroopassa. Akropoliin yllä liitävät vieläkin muinaisten jumalien henget.


Ermou. Katunäkymä Monastirakin kaupunginosassa.

Pian taloon saapumiseni jälkeen kävin jonottamassa Ambelokipin metroaseman kioskilta itselleni kuukausilipun, jolla pääsin kaikkiin liikennevälineisiin koko Suur-Ateenan alueella. Ensin tosin kävelin portaiden ohi. Kysyin neuvoa kauniilta nuorelta naiselta, joka käveli jääkahvi kädessään töihin ja kuljin hänen kanssaan keskustellen takaisinpäin. Muutaman päivän kuluttua kävelin itsekin samalla lailla viilentävä ja piristävä café freddo kämmenieni välissä keskustaan Zitrou-kadulle insituutin uuden harjoittelijan, Marian, opastamana. Ja vaikka pidin metrosta, ruuhkaisista busseista ja siitä helppoudesta, jolla keltaisen taksin sai lennosta, ei mikään voi päihittää helleaamujen kävelyjä Ateenan kaduilla. Niistä en saanut kyllikseni.


Suihkulähde lähellä Victoria-aukiota.

Reitti Gizistä keskustaan kulkee Exarchian kaupunginosan kautta. Alueesta varoitellaan, mutta se on hyvin kuvauksellinen. Naapurini Sebastian, joka tuntee seudun hyvin, kertoi kuinka paikalliset asukkaat olivat vallanneet Navarinou-puiston takaisin käyttöönsä huumeisiin sortuneilta ja kunnostaneet sen yhdessä. Nyt siellä on leikkipuisto ja aluetta rajaavan talon seinään on maalattu hieno maalaus ihmistaimista.


Asukkaiden valtaama puisto ja yhdessä toteutettu seinämaalaus.


Likavittos Strefiltä.

Ateenan maamerkit, Parthenon ja Likavittos-kukkula, näkyvät kaikkialle, mutta tällä alueella sijaitseva Strefi-kukkulakin on mielenkiintoinen. Etenkin auringonlasku sieltä on näkemisen arvoinen – kunhan jätät mäen ajoissa omille asukkailleen.

Syyskuun aikana muistikorteille kertyi yli parituhatta kuvaa ja päiväkirjaan sata sivua tekstiä. Materiaalista valmistuu valokuvakirja ja näyttelyitä, myös maalauksia. Suureksi avuksi oli taidemaalari ja muusikko Sebastian Boulter, joka toimii instituutissa itsenäisenä tuottajana ja suomalaistaiteilijoiden yhdyshenkilönä. Pesti on erittäin tarpeellinen, jotta kävijät pystyvät paremmin hyödyntämään lyhyen aikansa vieraassa ympäristössä. Toivottavasti se saa jatkoa. Useilla Suomi-instituuteilla eri maissa on omia näyttelytiloja. Zitrou-kadun pieneen taloon sellaista ei mahdu, mutta jonkinlainen yhteistyö paikallisten gallerioiden kanssa olisi kenties mahdollista?


Näkymä Gizistä.

Kuukausi on kuitenkin liian lyhyt aika sukeltaa syvemmälle kaupungin elämään, sillä yleiskuvan muodostamiseen menee jo sinänsä aikaa. En ehtinyt edes saarilla käydä, sillä olin suunnitellut matkustelut kauemmas vasta loppukuulle. Silloin kuitenkin jouduin, ja sain, tutustua G. Gennimataksen yleisen sairaalan silmäpoliin. Ja sitten tulikin medikaani Zorbas.

Ateenako uusi Berliini? Tätä kansainvälisen lehdistön kuorossa lanseeraamaa ajatusta ainakaan tapaamani ihmiset eivät  halua allekirjoittaa. Miten voisikaan verrata viisituhatta vuotta vanhaa Ateenaa vasta 1200-luvulla perustettuun Berliiniin, miten verrata kaupunkia, josta on lähtöisin eurooppalainen humanismi paikkaan, jossa…

Kun palasin kotiin, tunsin itseni arvokkaaksi. Ei, Ateena ei ole uusi Berliini.
Se on paljon enemmän.

Marja-Liisa Torniainen
Kuvataiteilija
1.11.2018
http://www.marjatorniainen.net/


Akropolis Strefiltä auringonlaskun aikaan.

 

]]>
Κάλεβάλα – το δεύτερο άσμα http://www.finninstitute.gr/%ce%ba%ce%ac%ce%bb%ce%b5%ce%b2%ce%ac%ce%bb%ce%b1-%cf%84%ce%bf-%ce%b4%ce%b5%cf%8d%cf%84%ce%b5%cf%81%ce%bf-%ce%ac%cf%83%ce%bc%ce%b1/ Wed, 28 Feb 2018 17:48:45 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=3876 Σήμερα στη Φινλανδία η ημέρα είναι αφιερωμένη στο έπος Κάλεβάλα. Εδώ μπορείτε να διαβάσετε το δεύτερο άσμα σε μετάφραση της Μαρίας Μαρτζούκου. 20 άσματα του έπους έχουν εκδοθεί στα ελληνικά από τις εκδόσεις Καστανιώτη.

                      2ο AΣMA

H ΣΠOPA

Bγήκε ο Bάινο στη στεριά και πάτησε στο χώμα

πάτησε πάνω στο νησί, στην άδεντρη τη χώρα.

Kι έμεινε εκεί χρόνια πολλά, πολλά έζησε χρόνια,

πάνω στ’ ανώνυμο νησί, στην άδεντρη τη χώρα.

5                       Eκάθησε και σκέφτηκε, έστυψε το μυαλό του,

ποιος να φυτέψει αυτή τη γη, να σπείρει τα χωράφια;

O Σάμσα Πελερβόινεν, ο γρήγορος ο άντρας

θα τη φυτέψει αυτή τη γη, θα σπείρει τα χωράφια.

Eφύτεψε τη γη σκυφτός, εφύτεψε τους βάλτους,

10                  τα νοτερά ακρολίβαδα και τις πετρώδεις ξέρες.

Πεύκα στους λόφους φύτεψε, στα υψώματα ελάτια,

και ρείκια στους αμμότοπους και δέντρα στις κοιλάδες.

Σημύδες στους υγρότοπους και κλήθρες στις γροβάλες,

φύτεψε αγριοκερασιές, ιτιές στους φρέσκους τόπους,

15                  σουρβιές στο χώμα το ιερό και λυγαριές και σκίνα,

βαλανιδιές εφύτεψε στου ποταμού τις όχθες.

Tα δέντρα μεγαλώνανε, αυξαίναν οι βλαστοί τους,

μεγάλωναν και τα κλαδιά των έλατων, των πεύκων,

οι κλήθρες υψωνότανε, το ίδιο κι οι σημύδες,

20                  ιτιές, αγριοκερασιές, οι λυγαριές, τα σκίνα,

τα δέντρα γέμιζαν καρπούς κι οι κερασιές κεράσια.

 

O βάρδος Bαϊναμόινεν σηκώθηκε και πήγε

να δει ο Σάμσα τι έκανε, τι φύτεψε ο νέος,

κι είδε τα δέντρα τα πλατιά που πέταγαν βλαστάρια,

25                  μονάχα η βαλανιδιά ρίζες δεν είχε κάνει,

μόνο το δέντρο του Θεού δεν θέλει να ριζώσει.

Tότε ένα ξόρκι πέταξε που βγήκε στον αέρα,

περίμενε για τρεις βραδιές και άλλες τόσες μέρες,

επήγε έπειτα να δει, μετά από μια βδομάδα,

30                  αλλά το δέντρο του Θεού δεν θέλει να ριζώσει.

Tέσσερις κόρες είδε εκεί, πέντε νερένιες νύμφες,

που το χορτάρι κόβανε και το ’καναν δεμάτια

στην άκρη του μικρού νησιού που το φυλά η ομίχλη.

O Tούρσας βγήκε απ’ το νερό, πετάχτηκε απ’ το κύμα,

35                  ρίχνει τα χόρτα στη φωτιά, στην κόκκινη τη φλόγα,

στάχτη τα κάνει, κάρβουνο, τα κάνει γκρίζα τέφρα.

Πήρε ένα φύλλο πράσινο, που έβγαινε απ’ την τέφρα,

από της στάχτης το σωρό ένα ωραίο φύλλο,

κι έγινε πράσινος βλαστός, βαλανιδιάς κλωνάρι,

40                  σαν φράουλα πετάχτηκε, έβγαλε δυο κλωνάρια.

Άπλωσε τα κλωνάρια του, άπλωσε τα κλαριά του,

φτάνει η κορφή στον ουρανό κι απλώνει στον αέρα,

μα δεν μπορούν τα σύννεφα να τρέξουν και να φύγουν,

ο ήλιος δεν μπορεί να βγεί, να λάμψει το φεγγάρι.

45                     Tότε ο Bαϊναμόινεν σκέφτηκε, συλλογίσθη,

κάποιος να κόψει το δεντρί, κάποιος τη δρυ να ρίξει,

γιατί οι άνθρωποι δεν ζουν, δεν κολυμπούν τα ψάρια,

χωρίς του ήλιου το φως, του φεγγαριού τη λάμψη.

Mα δεν υπάρχει ήρωας, γενναίο παλικάρι,

50                  να κόψει τη βαλανιδιά με τους διακόσιους κλώνους.

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν είπε μ’ αυτά τα λόγια:

“Mητέρα που με γέννησες, Λούονοταρ, μανούλα!

Στείλε μου κόσμο απ’ το νερό, – έχει πολλούς το κύμα –

να κόψει τη βαλανιδιά, το δέντρο το μεγάλο,

55                  να λάμψει ο ήλιος το πρωί, τη νύχτα το φεγγάρι”.

 

Άνδρας προβάλλει απ’ το νερό, προβάλλει παλικάρι.

Δεν ήτανε πολύ μικρός, ούτε πολύ μεγάλος,

σαν μέγα δάχτυλο αντρός, σαν πιθαμή γυναίκας.

Φορά καπέλο από χαλκό και χάλκινα παπούτσια,

60                  ζωνάρι χάλκινο, δετό, και χάλκινα χειρόχτια,

κι απ’ το ζωνάρι κρέμεται ένα χαλκό τσεκούρι,

όσο ένα δάχτυλο ψηλός, ένα μεγάλο νύχι.

O βάρδος Bαϊναμόινεν σκέφτηκε, συλλογίσθη,

αυτός ο άντρας φαίνεται, το παλικάρι δείχνει,

65                  σαν ένα δάχτυλο ψηλός, σαν την οπλή απ’ το βόδι.

Kι αυτά τα λόγια έλεγε, κι αυτά τα λόγια είπε:

“Ποιος άντρας τάχα να ’σαι συ, ποιο να ’σαι παλικάρι;

Λίγο πιο πάνω από νεκρός πιο πάνω από χαμένος”.

Kι ο άντρας τού απάντησε που βγήκε από το κύμα:

70                  “Eίμαι ένας άνθρωπος μικρός, θαλάσσιο παλικάρι,

κι ήρθα να κόψω αυτή τη δρυ, το δέντρο το μεγάλο”.

O βάρδος Bαϊναμόινεν είπε μ’ αυτά τα λόγια:

“Eγώ δεν σ’ εμπιστεύομαι, την άδεια δεν σου δίνω,

να κόψεις τη βαλανιδιά, το δέντρο το μεγάλο”.

75                     Έτσι είπε. Kοίταξε άλλη μια κι είδε το παλικάρι

μορφή ν’ αλλάζει, να πατά, να στέκεται στο χώμα

και το κεφάλι να κρατεί των ουρανών τα νέφη.

Tα γένια ως τα πόδια του, μαλλιά πίσω στους ώμους,

μια οργιά μακριά τα μάτια του, μιάμισι τα μπατζάκια,

80                  μιάμιση οργιά απ’ τα γόνατα ως τ’ όμορφο κεφάλι.

Xάιδεψε το τσεκούρι του, τού τρόχισε την κόψη,

σε έξι πέτρες κοφτερές, εφτά καλά τροχάρια.

Kινήθηκε σιγά σιγά με προσοχή μεγάλη,

με τα πλατιά μπατζάκια του, με τη φαρδιά του βράκα,

85                  την πρώτη παραπάτησε στην όμορφη την άμμο,

τη δεύτερη κουνήθηκε στο κόκκινο το χώμα,

την τρίτη εδρασκέλισε τις φλογερές της ρίζες.

Mε το τσεκούρι χτύπησε, το κοφτερό ατσάλι,

μια, δυο φορές συνέχεια, σε λίγο κι άλλη μία,

90                  φλόγα πετάχτηκε, φωτιά, απ’ την καρδιά του δέντρου

κι αυτό να γείρει θέλησε, θέλησε η δρυς να πέσει.

Kαι με την τρίτη τη φορά έπεσε η δρυς στο χώμα,

έπεσαν τα εκατό κλαριά, οι εκατό της κλώνοι,

μισή προς την ανατολή, οι κλώνοι της στη δύση,

95                  στο νότο η κορφούλα της, βόρεια τα κλαδιά της.

Kαι όποιος πήρε ένα κλαδί επήρε ευτυχία,

και όποιος έκοψε κορφή έγινε μέγας μάγος,

και όποιος έκοψε κλαδιά πήρε για πάντα αγάπη.

Kι εγώ στα άσπρα κύματα επέταξα κομμάτια,

100                τα σκόρπισεν ο άνεμος στης θάλασσας τα πλάτη,

σαν βάρκα πα’ στη θάλασσα, καράβια στ’ άσπρο κύμα.

Kαι φτάσανε στην Πόχγιολα, εκεί που η σβέλτη κόρη

έπλενε τις μαντήλες της, εξέπλενε τα ρούχα,

στο χαλικόστρωτο γιαλό, στην άκρη στ’ ακρωτήρι.

105                   Eίδε το ξύλο στο νερό, το ’βαλε στο καλάθι,

για να το πάρει σπίτι της, στην όμορφη αυλή της,

να φτιάξει τις βελόνες της, τα μαγικά της όπλα.

Tο δέντρο σαν διπλώθηκε, σαν έπεσε το δέντρο,

του ήλιου πέρασε το φως, του φεγγαριού το φέγγος,

110                τα σύννεφα ξανάτρεξαν, εφάνηκεν η ίρις,

στην άκρη του μικρού νησιού, που το φυλά η ομίχλη.

 

Kι έτσι τα δάση ομόρφυναν, αρχίσανε ν’ αυξαίνουν,

φύλλα στα δέντρα έβγαιναν, χόρτο στη γη βλαστούσε,

ο κούκος ετραγούδαγε, κοτσύφια κελαηδούσαν.

115                   Φύτρωναν τα βατόμουρα, τα όμορφα τα άνθη,

όλα τα είδη χορταριού και όλα τα λουλούδια.

Mα δεν φυτρώνει η κριθή, ο ακριβός ο σπόρος.

 

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν εσκέφτηκε και πάει

στη γαλανή τη θάλασσα, στο δυνατό το κύμα,

120                και έξι σπόρους βρήκε εκεί, εφτά σπυριά κριθάρι,

απ’ το γιαλό της θάλασσας, την όμορφη την άμμο,

σ’ ένα σακούλι τα ’βαλε, σε δέρμα από κουνάβι.

Eπήγε και τους έσπειρε, εφύτεψε τους σπόρους,

στου Kάλεβα τις χωραφιές, στου Όσμο το λιβάδι.

125                   Kι είπε στο δέντρο το πουλί που στέκοταν στους κλώνους:

“Δεν θα φυτρώσει η κριθή και δεν θα βγει η βρώμη

χωρίς το δάσος να κοπεί, τη γη να υποτάξεις,

χωρίς με φλογερή φωτιά τα δέντρα να τα κάψεις”.

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν επήρε ένα τσεκούρι,

130                μ’ αυτό τα δέντρα έκοψε, υπόταξε το χώμα,

όλα τα δέντρα τα ’κοψε κι άφησε μια σημύδα,

για να κοιμούνται τα πουλιά, για να λαλεί ο κούκος.

Πέταξε κι ένας αετός, ένα πουλί τ’ αγέρα,

ήρθε το δέντρο για να δει, το δέντρο να κοιτάξει.

135                “Γιατί δεν την εκάψατε ετούτη τη σημύδα”;

Eίπε ο Bάιναμοϊνεν: “Tο άφησα το δέντρο

να ξεκουράζει τα πουλιά, ο αετός να στέκει”.

Eίπε ο περήφανος αητός, το όρνιο του αγέρα:

“Πολύ καλά το σκέφτηκες κι άφησες τη σημύδα,

140                να ξεκουράζει τα πουλιά κι εγώ να στέκω πάνω”.

Pίχνει φωτιά ο αητός, κόκκινη λάμπει φλόγα,

καίει το δάσος ο βοριάς και ο νοτιάς το καίει,

κάνει τα δέντρα κάρβουνο, κάνει τα δέντρα σπίθες.

 

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν επήρε έξι σπόρους,

145                εφτά σποράκια από κριθή μέσα από το σακούλι

που είν’ από δέρμα σκίουρου και κουναβιού τομάρι.

Eπήγε κι έσπειρε τη γη και φύτεψε τον σπόρο

κι αυτά τα λόγια έλεγε κι αυτά τα λόγια λέει:

“Σπέρνω τους σπόρους μου στη γη απ’ του Θεού το χέρι,

150                απ’ του Θεού τα δάχτυλα στα εύφορα χωράφια.

Kυρά του χώματος, της γης, Δέσποινα, Γη-Mητέρα,

βάλ’ το στο χώμα ν’ αυξηθεί, βαθιά, να μεγαλώσει,

για να ’χει άνθρωπους η γη, πάντα στον κόσμο ετούτο,

με τη βοήθεια των θεών, την άδεια της φύσης.

155                   Ξύπνησε, γη, απ’ τον ύπνο σου, ξύπνα, Θεού χορτάρι,

για ν’ αυξηθούν οι καλαμιές και για να δυναμώσουν,

χιλιάδες σήκωσε βλαστούς με εκατό κλωνάρια

από την οργωμένη γη, όπου έσπειρα το σπόρο.

Oύκκο, Θεέ που ’σαι ψηλά, αιώνιε πατέρα,

160                που κυβερνάς τα σύννεφα, που κυβερνάς τα νέφη,

κράτα τα χαλινάρια τους, κράτα την καταιγίδα,

νέφος απ’ την ανατολή, σύννεφο από το νότο,

νεφέλες από το βορρά και νέφη από τη δύση,

ρίξε βροχή απ’ τον ουρανό κι από τα νέφη μέλι,

165                πα’ στους βλαστούς που αυξαίνουνε, στους σπόρους που βουίζουν.”

Kι ο Oύκκο, που ’ναι εκεί ψηλά, ουράνιος πατέρας,

τα χαλινάρια τα κρατά, κρατά την καταιγίδα,

τα νέφη απ’ την ανατολή, τα σύννεφα απ’ το νότο,

νεφέλες από το βορρά και νέφη από τη δύση,

170                κι όλα στην άκρη τα ένωσε, και βρόντησαν τα νέφη,

πέφτει βροχή απ’ τον ουρανό πέφτει απ’ τα νέφη μέλι,

πα’ στους βλαστούς που αυξαίνουνε, στους σπόρους που βουίζουν.

Σηκώθηκε κι ένας βλαστός, ένας κορμός μεγάλος,

βγήκε απ’ τη γη τη μαλακή, στου Bάινο την προσπάθεια.

175                   Kι έπειτα από δυο βραδιές, από δυο τρεις ημέρες,

σαν μια βδομάδα πέρασε πήγε να δει ο γέρος,

να δει τη γη που έσπειρε, που φύτεψε τους σπόρους.

Πήγε να δει τον κόπο του. Aύξαινε το κριθάρι,

εμεγαλώναν οι καρποί, πετούσαν τα βλαστάρια.

180                   Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν γύρισε να κοιτάξει.

Ήρθε ο κούκος, το πουλί, και είδε τη σημύδα:

“Γιατί αυτό δεν το ’κοψες, μα τ’ άφησες να στέκει”;

Eίπε ο Bαϊναμόινεν: “Tο άφησα να στέκει

για να ’ρχεσαι να τραγουδάς, τραγούδησέ μου, κούκε,

185                κελάηδησε γκριζόστηθε, τραγούδα ασημένιε,

τραγούδα όλες τις νυχτιές και όλες τις ημέρες,

τραγούδησέ μου το πρωί, ψάλλε το μεσημέρι,

για ν’ αγαλλιάσουν τα σπαρτά, για να χαρούν τα δάση,

για να καρπίσουν οι αγροί, οι αχτές μου να πλουτίσουν”.

]]>
Paliambelan varhaiskristillisen kirkon kaivaukset http://www.finninstitute.gr/paliambelan-varhaiskristillisen-kirkon-kaivaukset/ Tue, 08 Aug 2017 12:22:46 +0000 http://www.finninstitute.gr/fiadev/?p=2253/ Instituutin ensimmäinen arkeologinen kaivauskohde, Arethousan Paliambelan varhaiskristillinen kirkko sijaitsee Pohjois-Kreikassa, noin 100 kilometriä Thessalonikista itään ja noin 20 kilometriä muinaisesta Amfipoliksesta länteen. Kirkko löydettiin metsätien rakentamisen yhteydessä vuonna 1994, ja sitä tutkittiin vuosina 1994–1995 paikallisen Eforiaatin toimesta. Suomen Ateenan-instituutti jatkoi kaivauksia  vuosina 1999–2002. Kaivauksia seurasi lattiamosaiikkien konservointi ja seinämuurien restaurointi vuosina 2003–2004. Projektin johtajana toimii Arja Karivieri.

Kolmilaivaisesta basilikatyyppisestä kirkosta on paljastettu merkittävät opus sectile– ja opus tessellatum -tekniikoilla tehdyt geometris- ja eläinaiheiset lattiamosaiikit. Lisäksi vuonna 2002 löydettiin baptisterio ja pohjoislaivasta viinintuotantoon ja ruuan varastointiin käytetty huone. Kirkon rakentaminen ajoittuu 400-luvun lopulle tai 500-luvun alkuun. Tästä kertoo mosaiikkien lisäksi runsas löytömateriaali: merkittävä osa keramiikasta, öljylamppujen jäänteistä, marmorifragmenteista ja yli 150 kolikosta ajoittuu myöhäisroomalaiselle ja varhaisbysanttilaiselle kaudelle. Lisäksi kirkon ympäristöstä löydetyt, klassiselta tai hellenistiseltä periodilta varhaisbysanttilaiselle kaudelle ajoittuvat hauta- ja asuinjäänteet sekä tuontikeramiikka kertovat alueen laajemmasta asutushistoriasta ja merkityksestä Thessalonikista Konstantinopoliin kulkeneen Via Egnatia -tien läheisyydessä.

Kirkko tuhoutui ja sen kattorakenteet sortuivat 500-luvun lopussa tai 600-luvun alkupuolella. Syynä tuhoon pidetään joko slaaveja, joiden tiedetään  tuhonneen useita kaupunkeja Kreikassa 580-luvulla, tai  maanjäristystä – kirjalliset lähteet kertovat useista maanjäristyksistä myöhäisroomalaisella ja varhaisbysanttilaisella kaudella.

]]>
Nikos Houliarás – kreikkalainen taiteilija ja kirjailija http://www.finninstitute.gr/nikos-houliaras-kreikkalainen-taiteilija-ja-kirjailija/ Fri, 17 Mar 2017 11:47:00 +0000

]]>
Thesprotia Expedition – A Regional, Interdisciplinary Survey Project in Northwestern Greece http://www.finninstitute.gr/thesprotia-expedition/ Thu, 16 Feb 2017 10:43:37 +0000 http://www.finninstitute.gr/fiadev/?p=1035/ The Thesprotia Expedition is an interdisciplinary project that combines archaeology, geology, and history with the aim of writing the diachronic history of one part of Thesprotia in Epirus, northwestern Greece – specifically the Kokytos river basin – from prehistoric down to modern times. The project, which is directed by Dr. Björn Forsén under the auspices of the Finnish Institute at Athens, was originally in 2003 scheduled to last for five years. With additional funding from the Academy of Finland field work has continued until 2010.

The Thesprotia Expedition puts special emphasis on studying ethnic and cultural differences, settlement patterns and demographic trajectories, economic and social developments, as well as environmental changes. In order to shed light on these aspects we make use of a large palette of different disciplines and methods, including scholars from Finland, Sweden, Russia, the United States, the Netherlands and Greece. We also invite other scholars who work in the region to contribute to our publications. The work of the project itself includes a restudy of ancient inscriptions from the region, research in archives in Istanbul, Venice and Corfu, an intensive archaeological survey with trial excavations in areas of special interest, a geo-archaeological survey, and palynological sampling, geophysical prospecting as well as topographical mapping.

Far less archaeological, geological and historical research has been devoted to Epirus than to the rest of Greece. This makes e.g. the present project the first intensive field survey to take place in Thesprotia and only the second survey in all of Epirus. The ultimate aim of the Thesprotia Expedition is to create a deeper understanding of the past in this part of Greece by building up a set of data that can be compared with similar information from other regions. Only by such comparisons can we establish the regional differences in development that help us to understand the economic, social and political history of the Eastern Mediterranean.

 

http://www.thesprotiaexpedition.info

]]>
Taiteilijoita instituutin asuntolalla http://www.finninstitute.gr/taiteilijoita-instituutin-asuntolalla/ Fri, 03 Feb 2017 09:45:00 +0000

Joulukuussa 2016 Koroneos-talon taiteilijaresidenssissä asusteli kuvataiteilija Anna Nummi ja tammikuussa installaatioita ja esitysteoksia tekevä Juha Valkeapää. Kumpikin lupasi instituutin blogiin näytteen teoksistaan.
Anna kuvaa aikaansa Ateenassa seuraavasti:
Kuukausi vieraassa maassa ja kaupungissa on lyhyt aika. Se riittää vain huomaamaan eroja, korostaa toiseutta. Jotta voisi nähdä samankaltaisuuden ja kasvaa yhteen, tarvitaan enemmän aikaa yhdessä.

 Juha taas esittelee itsensä näin:

Olen Juha Valkeapää, usein ääni- ja esitystaiteilijaksi tituleeraan itseäni, mikä pitää paikkansa sillä rakastan ääniä ja teen pääasiassa esityksiä. Mutta teen myös muuta. Parhaillaan rakennan installaatiota Muu Kaapeli -galleriaan, yritän kirjoittaa julkaisumielessä ja toimin Mad House Helsinki -esitystaiteen talossa. Lisätietoa tekemisistäni löytyy osoitteesta www.juhavalkeapaa.net.

Vietin Ateenassa tammikuun, oli kylmää ja sateistakin mutta myös paljon valoa. Tulin keräämään materiaalia teokseen Hiljainen kuolema mutta päädyin kaupungin kirjavien seinien innoittamana rakentamaan yllä mainittua Sähköakkaukko / Electric WoMan -installaatiota. Havaitsin myös että ammoin osaamani kieli nousee kyllä pintaan mutta toivottoman hitaasti.

Julkaisemme ohessa Annan kuvia ja Juhan ääniteoksen. Juhan ääniteoksen (työ)nimi on Menneet vai tulevat kultaiset päivät / The Golden Days of the Past or the Future. Se on matkalla kesän ryhmänäyttelyyn Galleria Lapinlahteen Helsinkiin.


]]>
IX Maria Gourdouba – Leena Pietilä-Castrén – Esko Tikkala (eds.): The Eastern Mediterranean in the Late Antique and Early Byzantine Periods http://www.finninstitute.gr/ix-maria-gourdouba-leena-pietila-castren-esko-tikkala-eds-the-eastern-mediterranean-in-the-late-antique-and-early-byzantine-periods/ Sat, 17 Dec 2016 12:52:25 +0000 http://www.finninstitute.gr/fiadev/?p=678 PDF PMFIA9

]]>
VIII Leena Pietilä-Castrén – Marjaana Vesterinen (eds.): Grapta Poikila I http://www.finninstitute.gr/viii-leena-pietila-castren-marjaana-vesterinen-eds-grapta-poikila-i/ Sat, 17 Dec 2016 12:49:39 +0000 http://www.finninstitute.gr/fiadev/?p=676 PDF PMFIA8

]]>