FIA http://www.finninstitute.gr The Finnish Institute at Athens Thu, 13 Feb 2020 11:02:32 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=5.3.2 http://www.finninstitute.gr/wp-content/uploads/2016/12/cropped-FIA-2016-1-150x150.png FIA http://www.finninstitute.gr 32 32 The Book Launch of ‘Thesprotia Expedition IV’ http://www.finninstitute.gr/the-book-launch-of-thesprotia-expedition-iv/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=the-book-launch-of-thesprotia-expedition-iv Thu, 13 Feb 2020 10:56:48 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=6213

The Finnish Institute at Athens, in collaboration with The Roman Seminar, has the pleasure to invite you to the book launch of Thesprotia Expedition IV: Region Transformed by Empire, the fourth and final volume of the institute’s extensive fieldwork project in North-Western Greece.

 

Presentations will be given by Björn Forsén, Kalle Korhonen, and Dimitris Grigoropoulos. We hope you will be able to join us!

 

The event starts at 7pm on Thursday 27 February 2020, and takes place at the Finnish Institute, Zitrou 16.

 

Thesprotia -advertisement

]]>
Haettavana Suomen Ateenan-instituutin johtajan toimi 24.2. asti http://www.finninstitute.gr/haettavana-suomen-ateenan-instituutin-johtajan-toimi-24-2-asti/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=haettavana-suomen-ateenan-instituutin-johtajan-toimi-24-2-asti Tue, 04 Feb 2020 09:12:49 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=6156

 

Suomen Ateenan-instituutin säätiön hallitus

julistaa haettavaksi

 

Suomen Ateenan-instituutin johtajan toimen

ajalle 1.1.2021–31.12.2023

 

Johtaja vastaa Ateenassa toimivan tiedeinstituutin toiminnasta ja yleishallinnosta. Tehtävään kuuluu keskeisesti tutkimus- ja opetustoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen. Johtajan oman tieteellisen työn alueena tulee kyseeseen Kreikkaan ja kreikkalaiseen kulttuuriin kohdistuva tutkimus.

Tehtävän menestyksellinen hoito edellyttää kykyä vastata tutkimushankkeiden ja muun toiminnan toteuttamisesta suunnitellusti. Erityistä huomiota kiinnitetään talous- ja henkilöstöhallinnon osaamiseen. Lisäksi edellytetään kreikkalaisen toimintaympäristön tuntemusta ja yhteistyökykyä. Hakijalta edellytetään dosentin tasoa vastaavaa tieteellistä pätevyyttä sekä hyvää suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa; kreikan taito on suotava.

Vapaamuotoiseen hakemukseen palkkatoiveineen liitetään enintään nelisivuinen akateeminen portfolio tai cv sekä toimikautta koskeva alustava tutkimus- ja toimintasuunnitelma, jossa on hyvä esittää tutkimuksen ja muun toiminnan ulkopuolinen rahoitus.

Lisätietoja antaa Suomen Ateenan-instituutin säätiön asiamies Manna Satama puhelimitse (050 434 5523) tai sähköpostitse. Hakemukset toimitetaan pdf-muodossa asiamiehelle viimeistään 24.2.2020 klo 23.59 osoitteeseen saatio@finninstitute.gr. Päätöksen tekee Suomen Ateenan-instituutin säätiön hallitus maaliskuun loppuun mennessä.

Suomen Ateenan-instituutti on yksityisen säätiön ylläpitämä tiedeinstituutti, joka on toiminut vuodesta 1984 Ateenassa Akropoliksen eteläpuolella. Toiminnasta n. 70 – 80 % katetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen turvin. Instituutin päätehtävä on harjoittaa ja edistää Kreikan arkeologian, historian, kielen, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimusta.

]]>
Kolme eurooppalaista tragediaa -näyttely Mikkelissä http://www.finninstitute.gr/kolme-eurooppalaista-tragediaa-nayttely-mikkelissa/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=kolme-eurooppalaista-tragediaa-nayttely-mikkelissa Mon, 27 Jan 2020 09:35:35 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=6077 Tervetuloa tutustumaan Kolme eurooppalaista tragediaa -näyttelyyn Kansallisarkiston toimipisteessä Mikkelissä

Näyttely kokoaa yhteen Suomen, Espanjan ja Kreikan sisällissotien historian. Vaikka sodat käytiin eri aikakausina ja Euroopan eri kolkissa, niitä yhdistävät samat tuhon mekanismit ja samat sodanjälkeiset vaikeudet.

Miten Suomessa, Espanjassa ja Kreikassa jouduttiin syvimpään pimeyteen ja miten sieltä onnistuttiin nousemaan? Minkälaisia jälkiä sisällissodat ovat jättäneet nykypäivän yhteiskuntiin?

Näyttely on avoinna 21.01.2020-21.02.2020
tiistaista perjantaihin klo 9-16

]]>
Terhi Ekebom / Sebastian Boulter: “This side” at Chili Art Gallery, Athens, in collaboration with the Finnish Institute at Athens http://www.finninstitute.gr/terhi-ekebom-sebastian-boulter-this-side-at-chili-art-gallery-athens-in-collaboration-with-the-finnish-institute-at-athens/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=terhi-ekebom-sebastian-boulter-this-side-at-chili-art-gallery-athens-in-collaboration-with-the-finnish-institute-at-athens Mon, 27 Jan 2020 08:44:50 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=6058 Finnish artists Terhi Ekebom and Sebastian Boulter are holding an exhibition in Chili Art Gallery (13-15 Dimofontos str. sector 11851 Thission, Athens). Opening of the exhibition takes place on Thursday the 6th of February 2020 at 20:00. The show is featuring drawings of Sebastian Boulter and a large scale cut-paper installation of Terhi Ekebom. The exhibition is curated by Paris Kapralos and has been organised in collaboration with the Finnish Institute at Athens.

Terhi Ekebom and Sebastian Boulter conglomerate in a dynamic fashion, as they melt the historic, ancient streams of time and space into the contemporary, while exploring the potential and the energy inherent in their artworks, as open to reality as to imagination and dreams at the same time. The roots of plantation which emerge from the ceiling in the tunnels depicted in Boulter’s works extend into the daylight reality of Ekebom’s life energy symbolism. The dualism of the two artists works differentiates them in style as much as it interconnects them in the psyche of the spectators who will drift to their side“, notes the curator of the exhibition Paris Kapralos.

EXHIBITION OPENING HOURS: Monday, Tuesday, Wednesday, Thursday, Friday 10.30 – 18.00, Saturday 11.00-15.00 Sunday closed

 

Η Chili Art Gallery (Δημοφώντος 13-15, 11851, Θησείο) βρίσκεται στην ευχάριστη θέση να σας προσκαλέσει στα εγκαίνια της συνέκθεσης των Φινλανδών εικαστικών καλλιτεχνών Terhi Ekebom και Sebastian Boulter με τίτλο “This side/Αυτή η όψη” στους χώρους της, την Πέμπτη 6 Φεβρουαρίου 2020 στις 20:00 (οκτώ το βράδυ), παρουσία των καλλιτεχνών. Την έκθεση επιμελείται ο Πάρης Καπράλος και υποστηρίζει το Φινλανδικό Ινστιτούτο Αθηνών.

«Η Terhi Ekebom και ο Sebastian Boulter συγκλίνουν με δυναμικό τρόπο, καθώς συμβάλλουν διαφορετικές ροές των ιστορικών και των αρχαίων ρευμάτων που κυλούν παράλληλα, αυτά του χρόνου και του χώρου, στο σύγχρονο Είναι, εξερευνώντας τις δυνατότητες και την ενέργεια που είναι εγγενείς στα έργα τέχνης τους, ανοιχτές στην πραγματικότητα, τη φαντασία και τα όνειρα την ίδια στιγμή. Οι ρίζες των φυτών που αναδύονται από την οροφή στις σήραγγες που απεικονίζονται στα έργα του Boulter εκτείνονται στην καθημερινή πραγματικότητα των γεμάτων ενέργεια συμβόλων της Ekebom. Ο δυϊσμός των δύο καλλιτεχνών, μεταξύ πραγματικότητας και άυλου, τους διαφοροποιεί με τον τρόπο που τους διασυνδέει στον ψυχισμό των θεατών που θα δουν την μοναδική εφικτή σε αυτό το πλαίσιο όψη των πραγμάτων», σημειώνει ο επιμελητής της έκθεσης Πάρης Καπράλος.

Μέρες/Ώρες: Δευτέρα, Τρίτη, Τετάρτη, Πέμπτη, Παρασκευή 10.30 – 18.00, Σάββατο 11-15.00, Κυριακή κλειστά

]]>
ERASMUS+ -HARJOITTELIJAKSI SUOMEN ATEENAN-INSTITUUTTIIN KESÄKSI 2020! HAKU KÄYNNISSÄ 23.2. SAAKKA http://www.finninstitute.gr/erasmus-harjoittelijaksi-suomen-ateenan-instituuttiin-kesaksi-2020-haku-kaynnissa-23-2-saakka/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=erasmus-harjoittelijaksi-suomen-ateenan-instituuttiin-kesaksi-2020-haku-kaynnissa-23-2-saakka Mon, 20 Jan 2020 07:25:42 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=6041 Suomen Ateenan-instituuttiin haetaan kesäksi 2020 Erasmus+ -harjoittelijaa 10. kesäkuuta alkaen noin 3 kuukaudeksi. Harjoittelijan työtehtävät liittyvät ennen kaikkea instituutin arkeologisiin projekteihin, jotka toteutetaan Peloponnesoksella, Epeiroksessa ja Kreetalla, sekä projektien jälkitöihin Ateenassa. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi yleisiä toimistotehtäviä, avustamista instituutin tapahtumien järjestelyissä sekä instituutin kotisivun, blogin ja Facebook-profiilin päivittämistä. Instituuttiin ja sen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.finninstitute.gr.

Harjoittelijan tehtävässä tarvitaan aikaisempaa kokemusta arkeologisista kaivauksista ja/tai inventointityöstä, tavallisimpien toimisto-ohjelmien (Word, Excel, PowerPoint) hallintaa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä sosiaalisen median tuntemusta. Kielitaitona edellytetään hyvää suomen ja englannin kielen taitoa. Kreikan kielen osaaminen on eduksi mutta ei välttämätöntä. Kuvankäsittelyn (Photoshop) ja eri karttaohjelmien tunteminen katsotaan eduksi hakijalle. Kaikkea ei tarvitse etukäteen osata, sillä harjoittelun tarkoituksena on myös oppia uusia taitoja.

Erasmus-harjoitteluun voivat osallistua sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijat. Harjoitteluun voi lähteä, vaikka olisi jo ollut Erasmus-opiskelijavaihdossa, mutta Erasmus-vaihtoja ja/tai harjoittelua voi olla enintään yhteensä 12 kk/tutkintotaso. Erasmus-harjoitteluun lähtevät opiskelijat saavat harjoitteluapurahana n. 360−440 €/kk, riippuen harjoittelijan opiskelupaikasta ja harjoittelun kestosta. Harjoitteluaikana on myös mahdollista saada opintotukea, jos opintotuen saamisen muut ehdot täyttyvät.

Instituutti tarjoaa harjoittelijalle ilmaisen asumisen instituutin asuntolassa Ateenassa sekä majoituksen kenttätöiden aikana. Instituutti maksaa myös harjoittelijan lennot Ateenaan ja takaisin Suomeen.

Harjoittelusta laaditaan kolmen osapuolen (yliopisto, instituutti ja opiskelija) välinen harjoittelusopimus, mutta instituutin ja harjoittelijan on keskenään sovittava harjoitteluajankohdasta ja harjoittelun kestosta. Harjoittelun sisällyttämisestä tutkintoon on syytä keskustella hyvissä ajoin harjoittelijan oman koulutusohjelman/opiskeluyksikön harjoittelusta vastaavan tahon kanssa, ja muutenkin harjoittelijan on oltava itse aktiivinen oman yliopistonsa suuntaan. Lisätietoja Erasmus+ -harjoittelusta, kuten hakuehdoista, ajankohdasta, vakuutuksista yms., kannattaa kysyä oman yliopiston/korkeakoulun ura- tai kv-palveluista.

Jos kiinnostuit Erasmus+ -harjoittelusta Suomen Ateenan-instituutissa, ota yhteyttä Suomen Ateenan-instituutin säätiön asiamieheen Manna Satamaan (saatio@finninstitute.gr) 23.2. mennessä ja kerro, mitä osaat sekä milloin tarkkaan ottaen (päivämäärät ovat neuvoteltavissa) olisit valmis tulemaan harjoitteluun Ateenaan. Valitsemme Erasmus+ -harjoittelijan 2.3. mennessä.

]]>
Ateenan-instituutti Helsingin Tieteiden yössä http://www.finninstitute.gr/ateenan-instituutti-helsingin-tieteidenyossa/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=ateenan-instituutti-helsingin-tieteidenyossa Thu, 09 Jan 2020 09:48:13 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=6014 Erehtymisen ja väärinkäsitysten historia – Suomen Ateenan-instituutti yhdessä muiden tiedeinstituuttien kanssa on mukana Tieteiden yön 16.1. ohjelmassa:

Klo 17.15 FT Vesa Vahtikari (Suomen Ateenan-instituutti): “Ennustuksia, erehdyksiä ja virhearvioita antiikin Kreikan mytologiassa”

Klo 17.30 FT Elina Pyy (Institutum Romanum Finlandiae): “Kohtalokkaan naisen myytti: Kleopatra länsimaisessa mielikuvituksessa”

Klo 17.45 Professori Hannu Juusola (Suomen Lähi-idän instituutti): “Lähi-idän konfliktit ovat ikuisia”

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 104 (1. krs)

Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingin Kruununhaassa. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 16.1.2020. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy!

]]>
Uudistavaa alkuvoimaa taiteeseen Ateenassa http://www.finninstitute.gr/uudistavaa-alkuvoimaa-taiteeseen-ateenassa/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=uudistavaa-alkuvoimaa-taiteeseen-ateenassa Mon, 04 Nov 2019 09:31:20 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=5988 Merellä on salaisuutensa, Välimerellä varsinkin. Ulla Remes, sekatekniikka paperille 2019

 

Jo antiikin ajoista lähtien kohonneet pylväät ja toinen toistaan upeammat veistokset ja Välimeren autereinen lämmin valo. Kiireettömyys, otolliset tilat työlle, rikkumattoman intensiivinen keskittymisrauha ja katolta avautuva näkymä Akropoliille ja Lykabettos-kukkulalle. Koko kehon lämpeneminen välimerelliseen tunnelmaan ja kotimaan huolista ja tekemättömistä töistä kuoriutuminen hetkeksi irti. Suurkaupungin virkeä syke. Valkoinen ja keltainen juusto rapeiden piirakoiden sisällä, maukas feta tuoreen salaatin päällä, moussaka ja uunijuurekset yrtteineen ja ruokajuomineen, nautinnollisen tuoreet hedelmät. Näistä kaikista syntyy hedelmällisen luova olotila, joka Koroneos-talon rauhallisessa miljöössä saa hyvät mahdollisuudet päästää näkyviin sitä prosessia, joka syntyy vanhaa ja uutta taas kerran yhdistettäessä – uutta ilmaisua etsittäessa vanhan arvokkaan kulttuurin, maailman sivistyksen kehdon vaikutuspiirissä.

Olen kolmen vuoden aikana työskennellyt kolme jaksoa Ateenassa. En tiedä mikä siinä on, mutta mikään muu maa, mikään muu miljöö, mikään muu kulttuuripiiri ei ole kyennyt samaan vaikutukseen taiteeseeni, mihin Ateena antiikin perintöineen kykenee. Jokaisella jaksolla pysähdyn ihmettelemään, ylitän odotukseni, uudistun, aina uudestaan hämmästyn. Jotakin tapahtuu, ei tehdä, syntyy, ei pakoteta. Paikassa täytyy olla erityistä energiaa ja taikaa. Tunnen sinne yhä kutsua ja tehtävän siellä.

Omien syvien prosessien keskellä myös kreikkalaiseen nykytaiteeseen tutustuminen on kiinnostavaa. Ajattelen kreikkalaisia kollegoita osaaottavasti: miten haastavaa on globaalisti ainutkertaisen kulttuurihistorian keskellä löytää oma ääni ja uskaltautua sen vietäväksi, siinä olisi monelle tekemistä yllin kyllin. Näyttelyissä kuitenkin huomaa, että kyllä kreikkalaiset nykytaiteilijat ovat siihen mutkattomasti kyenneet.

Aktiivisen kantaaottavaa videotaidetta sodista ja konflikteista muun muassa Lähi-Idässä oli esillä State of Concept -taideinstituutissa.  Unlikely Outcomes -näyttelyssä valokuvaan keskittyvässä taidekeskus Voidissa valokuvaaja Nikolas Ventourakisin teosten valo on hiljaisen hykerryttävää. Aiheet kuten mies tupakalla useissa teoksissa, hämyiset puiston katveet, nostalgiset autot, ränsistyneet talot vievät ajatukset menneeseen. Filmille kuvaaminen korostaa kuvien intensiteettiä. Kun tapaan taiteilijan ja kerron hänelle olevani itse maalari, hän naurahtaa, että sitä ei ole vaikea nähdä. En ollut huomannut mekkoa vaihtaessani, että oikean käteni alapuoli on jäänyt päivän työskentelyistä vihreäksi melkein kyynärtaipeeseen saakka.

B & M Theocharakis Foundation esittää useita näyttelyitä. Alekos Fassianos ja Vangelis Chronis hyödyntävät taitavasti kreikkalaisen taiteen arkkityyppejä lähentyen egyptilaisen taiteen vaikutusta, ja värittävät hahmonsa niukalla värimaailmalla vahvasti pintaan. Trendikkään homoeroottisen aiheiston käsittely on elämänmyönteistä ja reipasta. Benaki-museon Alexis Akrithrakis näyttely ei erityisesti kolahda minuun, mutta kaksi teosta miellyttää erityisesti silmää. Niistä toinen, harmoninen ja eheä teos Omega vuodelta 1970, antaa myös omaan tekemiseeni oivalluksen konnotaation kautta. Kuvan kahdesta soikeasta elementistä muistan, mikä minulta nyt kolmannella jaksolla työstämässäni Vanhan testamentin käsittelyssä puuttuu kokonaan: laki. Kyllä minä niin kuin moni muukin sen rakkauden muistan, mutta se, mitä ihmiseltä odotetaan ja mihin ihmistä neuvotaan, se helposti unohtuu.

Todellinen ruuhka, kadulle asti jonot nähdään Kykladisen taiteen museossa. Siellä ”Picasso and Antiquity. Line and Clay” avaa Picasson vähemmän tunnettua puolta: luonnoksia, grafiikkaa ja keramiikkaa. Näyttelyssä Pablo Picasson taidetta asetetaan vuorovaikutukseen antiikin teosten kanssa. Erityisesti mykeneläisen kauden esineet ja Picasson muotokieli ja viivat keskustelevat herkästi: on kiinnostavaa nähdä, millaisia vaikutteita Ateenassakin työskennellyt mestari teoksiinsa sai muinaisesta taiteesta.

Museot täytyy kiertää aina uudestaan. Kykladinen taide uniikkiudessaan ja väkevyydessään seisauttaa aina. Tällä kertaa päätän arkeologisessa museossa vierailuni sellaiseen silmienhuuhteluun, että kierrän salit uudestaan nopeasti, annan katseeni valua muodosta toiseen. Katson, löytyykö yhtään kohtaa, jossa muotokieli tai rytmin taju edes vähän horjahtaisi.

Ei ole vaikea arvata, että ei löydy.  Siitäkin hämmästyn aina uudestaan. Miten ihmeessä se on mahdollista?

 

ULLA REMES

Kuva- ja yhteisötaiteilija, TM

]]>
Syyskuu Koroneos-talossa – helteistä pyörremyrskyyn http://www.finninstitute.gr/syyskuu-koroneos-talossa-helteista-pyorremyrskyyn/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=syyskuu-koroneos-talossa-helteista-pyorremyrskyyn Mon, 05 Nov 2018 08:54:36 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=4761 Olemme kauniita kuuluessamme
itsellemme,
rumia silloin, kun
vieraannumme itsestämme.
Kun tunnemme itsemme,
olemme kauniita;

rumiksi muutumme,
kun emme tunne itseämme.

PLOTINOS
205-270 jaa.
Taiteen pyrkimyksistä  ja kauneudesta

© Marja-Liisa Torniainen

Jokaisen eurooppalaisen taideopiskelijan olisi syytä aloittaa opintomatkojensa maailmankierros Ateenasta. Se suhteuttaa arrogantin nykyihmisen hyvin paikalleen. Kaupungin historiallinen perspektiivi on vaikeasti hahmotettavan pitkä, ja sen museoiden antia ei kuukaudessa pysty sulattamaan kuin osin. Kansallisen arkeologisen museon kokoelmien läpikäynti näyttää, kuinka ihminen koskettaa ihmistä viidenkin vuosituhannen takaa – taiteella. Useimmiten teokset kuvaavat jumalia, mutta mallina on aina ihminen.

Ateenan-instituutin Koroneos-talo on taiteilijalle ihanteellinen paikka asua, sillä Gizin kaupunginosan kiillottamattomassa ympäristössä asuu tavallista kansaa tavallisissa taloissa eläen tavallista elämää. Vaikka rakennukset ovat periaatteessa samanlaisia, mäkinen kaupunkikuva ei silti ole ikävystyttävä, vaan elävästi itseään varioiva ja tarjoaa huikeita perspektiivejä sinisinä siintäville vuorille. Sama koskee koko Ateenaa. Se on rosoisuudessaan, epätäydellisyydessään ja kaikkine vastakohtaisuuksineen kaupunki, joka ottaa ja koskettaa.


Aamukävely Charilaou Trikoupilla.

Ateenan henkeä kuvaa hyvin se, että ihmiset tavatessaan toisensa suutelevat oikeasti poskelle, eivätkä ilmaan, kuten muualla Euroopassa. Akropoliin yllä liitävät vieläkin muinaisten jumalien henget.


Ermou. Katunäkymä Monastirakin kaupunginosassa.

Pian taloon saapumiseni jälkeen kävin jonottamassa Ambelokipin metroaseman kioskilta itselleni kuukausilipun, jolla pääsin kaikkiin liikennevälineisiin koko Suur-Ateenan alueella. Ensin tosin kävelin portaiden ohi. Kysyin neuvoa kauniilta nuorelta naiselta, joka käveli jääkahvi kädessään töihin ja kuljin hänen kanssaan keskustellen takaisinpäin. Muutaman päivän kuluttua kävelin itsekin samalla lailla viilentävä ja piristävä café freddo kämmenieni välissä keskustaan Zitrou-kadulle insituutin uuden harjoittelijan, Marian, opastamana. Ja vaikka pidin metrosta, ruuhkaisista busseista ja siitä helppoudesta, jolla keltaisen taksin sai lennosta, ei mikään voi päihittää helleaamujen kävelyjä Ateenan kaduilla. Niistä en saanut kyllikseni.


Suihkulähde lähellä Victoria-aukiota.

Reitti Gizistä keskustaan kulkee Exarchian kaupunginosan kautta. Alueesta varoitellaan, mutta se on hyvin kuvauksellinen. Naapurini Sebastian, joka tuntee seudun hyvin, kertoi kuinka paikalliset asukkaat olivat vallanneet Navarinou-puiston takaisin käyttöönsä huumeisiin sortuneilta ja kunnostaneet sen yhdessä. Nyt siellä on leikkipuisto ja aluetta rajaavan talon seinään on maalattu hieno maalaus ihmistaimista.


Asukkaiden valtaama puisto ja yhdessä toteutettu seinämaalaus.


Likavittos Strefiltä.

Ateenan maamerkit, Parthenon ja Likavittos-kukkula, näkyvät kaikkialle, mutta tällä alueella sijaitseva Strefi-kukkulakin on mielenkiintoinen. Etenkin auringonlasku sieltä on näkemisen arvoinen – kunhan jätät mäen ajoissa omille asukkailleen.

Syyskuun aikana muistikorteille kertyi yli parituhatta kuvaa ja päiväkirjaan sata sivua tekstiä. Materiaalista valmistuu valokuvakirja ja näyttelyitä, myös maalauksia. Suureksi avuksi oli taidemaalari ja muusikko Sebastian Boulter, joka toimii instituutissa itsenäisenä tuottajana ja suomalaistaiteilijoiden yhdyshenkilönä. Pesti on erittäin tarpeellinen, jotta kävijät pystyvät paremmin hyödyntämään lyhyen aikansa vieraassa ympäristössä. Toivottavasti se saa jatkoa. Useilla Suomi-instituuteilla eri maissa on omia näyttelytiloja. Zitrou-kadun pieneen taloon sellaista ei mahdu, mutta jonkinlainen yhteistyö paikallisten gallerioiden kanssa olisi kenties mahdollista?


Näkymä Gizistä.

Kuukausi on kuitenkin liian lyhyt aika sukeltaa syvemmälle kaupungin elämään, sillä yleiskuvan muodostamiseen menee jo sinänsä aikaa. En ehtinyt edes saarilla käydä, sillä olin suunnitellut matkustelut kauemmas vasta loppukuulle. Silloin kuitenkin jouduin, ja sain, tutustua G. Gennimataksen yleisen sairaalan silmäpoliin. Ja sitten tulikin medikaani Zorbas.

Ateenako uusi Berliini? Tätä kansainvälisen lehdistön kuorossa lanseeraamaa ajatusta ainakaan tapaamani ihmiset eivät  halua allekirjoittaa. Miten voisikaan verrata viisituhatta vuotta vanhaa Ateenaa vasta 1200-luvulla perustettuun Berliiniin, miten verrata kaupunkia, josta on lähtöisin eurooppalainen humanismi paikkaan, jossa…

Kun palasin kotiin, tunsin itseni arvokkaaksi. Ei, Ateena ei ole uusi Berliini.
Se on paljon enemmän.

Marja-Liisa Torniainen
Kuvataiteilija
1.11.2018
http://www.marjatorniainen.net/


Akropolis Strefiltä auringonlaskun aikaan.

 

]]>
Κάλεβάλα – το δεύτερο άσμα http://www.finninstitute.gr/%ce%ba%ce%ac%ce%bb%ce%b5%ce%b2%ce%ac%ce%bb%ce%b1-%cf%84%ce%bf-%ce%b4%ce%b5%cf%8d%cf%84%ce%b5%cf%81%ce%bf-%ce%ac%cf%83%ce%bc%ce%b1/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=%25ce%25ba%25ce%25ac%25ce%25bb%25ce%25b5%25ce%25b2%25ce%25ac%25ce%25bb%25ce%25b1-%25cf%2584%25ce%25bf-%25ce%25b4%25ce%25b5%25cf%258d%25cf%2584%25ce%25b5%25cf%2581%25ce%25bf-%25ce%25ac%25cf%2583%25ce%25bc%25ce%25b1 Wed, 28 Feb 2018 17:48:45 +0000 http://www.finninstitute.gr/?p=3876 Σήμερα στη Φινλανδία η ημέρα είναι αφιερωμένη στο έπος Κάλεβάλα. Εδώ μπορείτε να διαβάσετε το δεύτερο άσμα σε μετάφραση της Μαρίας Μαρτζούκου. 20 άσματα του έπους έχουν εκδοθεί στα ελληνικά από τις εκδόσεις Καστανιώτη.

                      2ο AΣMA

H ΣΠOPA

Bγήκε ο Bάινο στη στεριά και πάτησε στο χώμα

πάτησε πάνω στο νησί, στην άδεντρη τη χώρα.

Kι έμεινε εκεί χρόνια πολλά, πολλά έζησε χρόνια,

πάνω στ’ ανώνυμο νησί, στην άδεντρη τη χώρα.

5                       Eκάθησε και σκέφτηκε, έστυψε το μυαλό του,

ποιος να φυτέψει αυτή τη γη, να σπείρει τα χωράφια;

O Σάμσα Πελερβόινεν, ο γρήγορος ο άντρας

θα τη φυτέψει αυτή τη γη, θα σπείρει τα χωράφια.

Eφύτεψε τη γη σκυφτός, εφύτεψε τους βάλτους,

10                  τα νοτερά ακρολίβαδα και τις πετρώδεις ξέρες.

Πεύκα στους λόφους φύτεψε, στα υψώματα ελάτια,

και ρείκια στους αμμότοπους και δέντρα στις κοιλάδες.

Σημύδες στους υγρότοπους και κλήθρες στις γροβάλες,

φύτεψε αγριοκερασιές, ιτιές στους φρέσκους τόπους,

15                  σουρβιές στο χώμα το ιερό και λυγαριές και σκίνα,

βαλανιδιές εφύτεψε στου ποταμού τις όχθες.

Tα δέντρα μεγαλώνανε, αυξαίναν οι βλαστοί τους,

μεγάλωναν και τα κλαδιά των έλατων, των πεύκων,

οι κλήθρες υψωνότανε, το ίδιο κι οι σημύδες,

20                  ιτιές, αγριοκερασιές, οι λυγαριές, τα σκίνα,

τα δέντρα γέμιζαν καρπούς κι οι κερασιές κεράσια.

 

O βάρδος Bαϊναμόινεν σηκώθηκε και πήγε

να δει ο Σάμσα τι έκανε, τι φύτεψε ο νέος,

κι είδε τα δέντρα τα πλατιά που πέταγαν βλαστάρια,

25                  μονάχα η βαλανιδιά ρίζες δεν είχε κάνει,

μόνο το δέντρο του Θεού δεν θέλει να ριζώσει.

Tότε ένα ξόρκι πέταξε που βγήκε στον αέρα,

περίμενε για τρεις βραδιές και άλλες τόσες μέρες,

επήγε έπειτα να δει, μετά από μια βδομάδα,

30                  αλλά το δέντρο του Θεού δεν θέλει να ριζώσει.

Tέσσερις κόρες είδε εκεί, πέντε νερένιες νύμφες,

που το χορτάρι κόβανε και το ’καναν δεμάτια

στην άκρη του μικρού νησιού που το φυλά η ομίχλη.

O Tούρσας βγήκε απ’ το νερό, πετάχτηκε απ’ το κύμα,

35                  ρίχνει τα χόρτα στη φωτιά, στην κόκκινη τη φλόγα,

στάχτη τα κάνει, κάρβουνο, τα κάνει γκρίζα τέφρα.

Πήρε ένα φύλλο πράσινο, που έβγαινε απ’ την τέφρα,

από της στάχτης το σωρό ένα ωραίο φύλλο,

κι έγινε πράσινος βλαστός, βαλανιδιάς κλωνάρι,

40                  σαν φράουλα πετάχτηκε, έβγαλε δυο κλωνάρια.

Άπλωσε τα κλωνάρια του, άπλωσε τα κλαριά του,

φτάνει η κορφή στον ουρανό κι απλώνει στον αέρα,

μα δεν μπορούν τα σύννεφα να τρέξουν και να φύγουν,

ο ήλιος δεν μπορεί να βγεί, να λάμψει το φεγγάρι.

45                     Tότε ο Bαϊναμόινεν σκέφτηκε, συλλογίσθη,

κάποιος να κόψει το δεντρί, κάποιος τη δρυ να ρίξει,

γιατί οι άνθρωποι δεν ζουν, δεν κολυμπούν τα ψάρια,

χωρίς του ήλιου το φως, του φεγγαριού τη λάμψη.

Mα δεν υπάρχει ήρωας, γενναίο παλικάρι,

50                  να κόψει τη βαλανιδιά με τους διακόσιους κλώνους.

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν είπε μ’ αυτά τα λόγια:

“Mητέρα που με γέννησες, Λούονοταρ, μανούλα!

Στείλε μου κόσμο απ’ το νερό, – έχει πολλούς το κύμα –

να κόψει τη βαλανιδιά, το δέντρο το μεγάλο,

55                  να λάμψει ο ήλιος το πρωί, τη νύχτα το φεγγάρι”.

 

Άνδρας προβάλλει απ’ το νερό, προβάλλει παλικάρι.

Δεν ήτανε πολύ μικρός, ούτε πολύ μεγάλος,

σαν μέγα δάχτυλο αντρός, σαν πιθαμή γυναίκας.

Φορά καπέλο από χαλκό και χάλκινα παπούτσια,

60                  ζωνάρι χάλκινο, δετό, και χάλκινα χειρόχτια,

κι απ’ το ζωνάρι κρέμεται ένα χαλκό τσεκούρι,

όσο ένα δάχτυλο ψηλός, ένα μεγάλο νύχι.

O βάρδος Bαϊναμόινεν σκέφτηκε, συλλογίσθη,

αυτός ο άντρας φαίνεται, το παλικάρι δείχνει,

65                  σαν ένα δάχτυλο ψηλός, σαν την οπλή απ’ το βόδι.

Kι αυτά τα λόγια έλεγε, κι αυτά τα λόγια είπε:

“Ποιος άντρας τάχα να ’σαι συ, ποιο να ’σαι παλικάρι;

Λίγο πιο πάνω από νεκρός πιο πάνω από χαμένος”.

Kι ο άντρας τού απάντησε που βγήκε από το κύμα:

70                  “Eίμαι ένας άνθρωπος μικρός, θαλάσσιο παλικάρι,

κι ήρθα να κόψω αυτή τη δρυ, το δέντρο το μεγάλο”.

O βάρδος Bαϊναμόινεν είπε μ’ αυτά τα λόγια:

“Eγώ δεν σ’ εμπιστεύομαι, την άδεια δεν σου δίνω,

να κόψεις τη βαλανιδιά, το δέντρο το μεγάλο”.

75                     Έτσι είπε. Kοίταξε άλλη μια κι είδε το παλικάρι

μορφή ν’ αλλάζει, να πατά, να στέκεται στο χώμα

και το κεφάλι να κρατεί των ουρανών τα νέφη.

Tα γένια ως τα πόδια του, μαλλιά πίσω στους ώμους,

μια οργιά μακριά τα μάτια του, μιάμισι τα μπατζάκια,

80                  μιάμιση οργιά απ’ τα γόνατα ως τ’ όμορφο κεφάλι.

Xάιδεψε το τσεκούρι του, τού τρόχισε την κόψη,

σε έξι πέτρες κοφτερές, εφτά καλά τροχάρια.

Kινήθηκε σιγά σιγά με προσοχή μεγάλη,

με τα πλατιά μπατζάκια του, με τη φαρδιά του βράκα,

85                  την πρώτη παραπάτησε στην όμορφη την άμμο,

τη δεύτερη κουνήθηκε στο κόκκινο το χώμα,

την τρίτη εδρασκέλισε τις φλογερές της ρίζες.

Mε το τσεκούρι χτύπησε, το κοφτερό ατσάλι,

μια, δυο φορές συνέχεια, σε λίγο κι άλλη μία,

90                  φλόγα πετάχτηκε, φωτιά, απ’ την καρδιά του δέντρου

κι αυτό να γείρει θέλησε, θέλησε η δρυς να πέσει.

Kαι με την τρίτη τη φορά έπεσε η δρυς στο χώμα,

έπεσαν τα εκατό κλαριά, οι εκατό της κλώνοι,

μισή προς την ανατολή, οι κλώνοι της στη δύση,

95                  στο νότο η κορφούλα της, βόρεια τα κλαδιά της.

Kαι όποιος πήρε ένα κλαδί επήρε ευτυχία,

και όποιος έκοψε κορφή έγινε μέγας μάγος,

και όποιος έκοψε κλαδιά πήρε για πάντα αγάπη.

Kι εγώ στα άσπρα κύματα επέταξα κομμάτια,

100                τα σκόρπισεν ο άνεμος στης θάλασσας τα πλάτη,

σαν βάρκα πα’ στη θάλασσα, καράβια στ’ άσπρο κύμα.

Kαι φτάσανε στην Πόχγιολα, εκεί που η σβέλτη κόρη

έπλενε τις μαντήλες της, εξέπλενε τα ρούχα,

στο χαλικόστρωτο γιαλό, στην άκρη στ’ ακρωτήρι.

105                   Eίδε το ξύλο στο νερό, το ’βαλε στο καλάθι,

για να το πάρει σπίτι της, στην όμορφη αυλή της,

να φτιάξει τις βελόνες της, τα μαγικά της όπλα.

Tο δέντρο σαν διπλώθηκε, σαν έπεσε το δέντρο,

του ήλιου πέρασε το φως, του φεγγαριού το φέγγος,

110                τα σύννεφα ξανάτρεξαν, εφάνηκεν η ίρις,

στην άκρη του μικρού νησιού, που το φυλά η ομίχλη.

 

Kι έτσι τα δάση ομόρφυναν, αρχίσανε ν’ αυξαίνουν,

φύλλα στα δέντρα έβγαιναν, χόρτο στη γη βλαστούσε,

ο κούκος ετραγούδαγε, κοτσύφια κελαηδούσαν.

115                   Φύτρωναν τα βατόμουρα, τα όμορφα τα άνθη,

όλα τα είδη χορταριού και όλα τα λουλούδια.

Mα δεν φυτρώνει η κριθή, ο ακριβός ο σπόρος.

 

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν εσκέφτηκε και πάει

στη γαλανή τη θάλασσα, στο δυνατό το κύμα,

120                και έξι σπόρους βρήκε εκεί, εφτά σπυριά κριθάρι,

απ’ το γιαλό της θάλασσας, την όμορφη την άμμο,

σ’ ένα σακούλι τα ’βαλε, σε δέρμα από κουνάβι.

Eπήγε και τους έσπειρε, εφύτεψε τους σπόρους,

στου Kάλεβα τις χωραφιές, στου Όσμο το λιβάδι.

125                   Kι είπε στο δέντρο το πουλί που στέκοταν στους κλώνους:

“Δεν θα φυτρώσει η κριθή και δεν θα βγει η βρώμη

χωρίς το δάσος να κοπεί, τη γη να υποτάξεις,

χωρίς με φλογερή φωτιά τα δέντρα να τα κάψεις”.

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν επήρε ένα τσεκούρι,

130                μ’ αυτό τα δέντρα έκοψε, υπόταξε το χώμα,

όλα τα δέντρα τα ’κοψε κι άφησε μια σημύδα,

για να κοιμούνται τα πουλιά, για να λαλεί ο κούκος.

Πέταξε κι ένας αετός, ένα πουλί τ’ αγέρα,

ήρθε το δέντρο για να δει, το δέντρο να κοιτάξει.

135                “Γιατί δεν την εκάψατε ετούτη τη σημύδα”;

Eίπε ο Bάιναμοϊνεν: “Tο άφησα το δέντρο

να ξεκουράζει τα πουλιά, ο αετός να στέκει”.

Eίπε ο περήφανος αητός, το όρνιο του αγέρα:

“Πολύ καλά το σκέφτηκες κι άφησες τη σημύδα,

140                να ξεκουράζει τα πουλιά κι εγώ να στέκω πάνω”.

Pίχνει φωτιά ο αητός, κόκκινη λάμπει φλόγα,

καίει το δάσος ο βοριάς και ο νοτιάς το καίει,

κάνει τα δέντρα κάρβουνο, κάνει τα δέντρα σπίθες.

 

Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν επήρε έξι σπόρους,

145                εφτά σποράκια από κριθή μέσα από το σακούλι

που είν’ από δέρμα σκίουρου και κουναβιού τομάρι.

Eπήγε κι έσπειρε τη γη και φύτεψε τον σπόρο

κι αυτά τα λόγια έλεγε κι αυτά τα λόγια λέει:

“Σπέρνω τους σπόρους μου στη γη απ’ του Θεού το χέρι,

150                απ’ του Θεού τα δάχτυλα στα εύφορα χωράφια.

Kυρά του χώματος, της γης, Δέσποινα, Γη-Mητέρα,

βάλ’ το στο χώμα ν’ αυξηθεί, βαθιά, να μεγαλώσει,

για να ’χει άνθρωπους η γη, πάντα στον κόσμο ετούτο,

με τη βοήθεια των θεών, την άδεια της φύσης.

155                   Ξύπνησε, γη, απ’ τον ύπνο σου, ξύπνα, Θεού χορτάρι,

για ν’ αυξηθούν οι καλαμιές και για να δυναμώσουν,

χιλιάδες σήκωσε βλαστούς με εκατό κλωνάρια

από την οργωμένη γη, όπου έσπειρα το σπόρο.

Oύκκο, Θεέ που ’σαι ψηλά, αιώνιε πατέρα,

160                που κυβερνάς τα σύννεφα, που κυβερνάς τα νέφη,

κράτα τα χαλινάρια τους, κράτα την καταιγίδα,

νέφος απ’ την ανατολή, σύννεφο από το νότο,

νεφέλες από το βορρά και νέφη από τη δύση,

ρίξε βροχή απ’ τον ουρανό κι από τα νέφη μέλι,

165                πα’ στους βλαστούς που αυξαίνουνε, στους σπόρους που βουίζουν.”

Kι ο Oύκκο, που ’ναι εκεί ψηλά, ουράνιος πατέρας,

τα χαλινάρια τα κρατά, κρατά την καταιγίδα,

τα νέφη απ’ την ανατολή, τα σύννεφα απ’ το νότο,

νεφέλες από το βορρά και νέφη από τη δύση,

170                κι όλα στην άκρη τα ένωσε, και βρόντησαν τα νέφη,

πέφτει βροχή απ’ τον ουρανό πέφτει απ’ τα νέφη μέλι,

πα’ στους βλαστούς που αυξαίνουνε, στους σπόρους που βουίζουν.

Σηκώθηκε κι ένας βλαστός, ένας κορμός μεγάλος,

βγήκε απ’ τη γη τη μαλακή, στου Bάινο την προσπάθεια.

175                   Kι έπειτα από δυο βραδιές, από δυο τρεις ημέρες,

σαν μια βδομάδα πέρασε πήγε να δει ο γέρος,

να δει τη γη που έσπειρε, που φύτεψε τους σπόρους.

Πήγε να δει τον κόπο του. Aύξαινε το κριθάρι,

εμεγαλώναν οι καρποί, πετούσαν τα βλαστάρια.

180                   Kι ο βάρδος Bαϊναμόινεν γύρισε να κοιτάξει.

Ήρθε ο κούκος, το πουλί, και είδε τη σημύδα:

“Γιατί αυτό δεν το ’κοψες, μα τ’ άφησες να στέκει”;

Eίπε ο Bαϊναμόινεν: “Tο άφησα να στέκει

για να ’ρχεσαι να τραγουδάς, τραγούδησέ μου, κούκε,

185                κελάηδησε γκριζόστηθε, τραγούδα ασημένιε,

τραγούδα όλες τις νυχτιές και όλες τις ημέρες,

τραγούδησέ μου το πρωί, ψάλλε το μεσημέρι,

για ν’ αγαλλιάσουν τα σπαρτά, για να χαρούν τα δάση,

για να καρπίσουν οι αγροί, οι αχτές μου να πλουτίσουν”.

]]>
Paliambelan varhaiskristillisen kirkon kaivaukset http://www.finninstitute.gr/paliambelan-varhaiskristillisen-kirkon-kaivaukset/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=paliambelan-varhaiskristillisen-kirkon-kaivaukset Tue, 08 Aug 2017 12:22:46 +0000 http://www.finninstitute.gr/fiadev/?p=2253/ Instituutin ensimmäinen arkeologinen kaivauskohde, Arethousan Paliambelan varhaiskristillinen kirkko sijaitsee Pohjois-Kreikassa, noin 100 kilometriä Thessalonikista itään ja noin 20 kilometriä muinaisesta Amfipoliksesta länteen. Kirkko löydettiin metsätien rakentamisen yhteydessä vuonna 1994, ja sitä tutkittiin vuosina 1994–1995 paikallisen Eforiaatin toimesta. Suomen Ateenan-instituutti jatkoi kaivauksia  vuosina 1999–2002. Kaivauksia seurasi lattiamosaiikkien konservointi ja seinämuurien restaurointi vuosina 2003–2004. Projektin johtajana toimii Arja Karivieri.

Kolmilaivaisesta basilikatyyppisestä kirkosta on paljastettu merkittävät opus sectile– ja opus tessellatum -tekniikoilla tehdyt geometris- ja eläinaiheiset lattiamosaiikit. Lisäksi vuonna 2002 löydettiin baptisterio ja pohjoislaivasta viinintuotantoon ja ruuan varastointiin käytetty huone. Kirkon rakentaminen ajoittuu 400-luvun lopulle tai 500-luvun alkuun. Tästä kertoo mosaiikkien lisäksi runsas löytömateriaali: merkittävä osa keramiikasta, öljylamppujen jäänteistä, marmorifragmenteista ja yli 150 kolikosta ajoittuu myöhäisroomalaiselle ja varhaisbysanttilaiselle kaudelle. Lisäksi kirkon ympäristöstä löydetyt, klassiselta tai hellenistiseltä periodilta varhaisbysanttilaiselle kaudelle ajoittuvat hauta- ja asuinjäänteet sekä tuontikeramiikka kertovat alueen laajemmasta asutushistoriasta ja merkityksestä Thessalonikista Konstantinopoliin kulkeneen Via Egnatia -tien läheisyydessä.

Kirkko tuhoutui ja sen kattorakenteet sortuivat 500-luvun lopussa tai 600-luvun alkupuolella. Syynä tuhoon pidetään joko slaaveja, joiden tiedetään  tuhonneen useita kaupunkeja Kreikassa 580-luvulla, tai  maanjäristystä – kirjalliset lähteet kertovat useista maanjäristyksistä myöhäisroomalaisella ja varhaisbysanttilaisella kaudella.

]]>